Miten kaadun oikein kahlataessa tai liukkailla kallioilla.

[Juha]

Hei,

Haluaisin muistuttaa kaikkia tämän asian vankkumattomalla ammattitaidolla, että jos jalat tuntuvat märillä kallioilla lähtiessä alta tai huomaat kompastuvasi kahlatessa: muista aina yrittää horjuttaa tasapainoasi niin, ettet kaadu vavan päälle, vaan sille kyljelle missä vapoja ei ole.

Tämä vaatii kyllä hieman harjoittelua, että refleksinomaisesti oppii nostamaan sen vavan ylös, mutta suosittelen harjoittelemaan ennen kuin tulee tosipaikka.

Olen muutaman vavan jo katkaissut kaatumalla niiden päälle, mutta nykyisin osaa vapahäviöt jo minimoida kaatumalla "ei-vapakäden" puolelle.

PS. jos olet syksy-kalassa pidä aina kuivat hanskat jossain, esimerkiksi muovipussissa repussa / laukussa, kaiken muun paleltumisen kestää, mutta sormien ei.

PPS. 6-asteinen vesi on jo melko kylmää.

[jaska74]

kaaduitko pahasti

[El Samu]

Juha ilmeisesti ymmärtänyt homman väärin. Ne on kaloja jotka sielä meressä uivat ja joita sieltä eri konstein koitetaan saada ylös, ei kalastajia, ne ovat taas niitä ketkä siellä rannalla epätoivoisesti yrittävät jotain saada rannalle. No, se siitä. Onneksi ei pahemmin käynyt, ja voihan tämä olla joskus tarpeellinenkin ohje.

[kevytkalastaja]

Ilmeisesti jokin uus pervo villitys tämä kaatuilu..
Itse ihan vaan kävelen mieluummin, mutta urheilkoot ne jotka siitä nauttivat 

[Tulppa]

Hei,

Haluaisin muistuttaa kaikkia tämän asian vankkumattomalla ammattitaidolla, että jos jalat tuntuvat märillä kallioilla lähtiessä alta tai huomaat kompastuvasi kahlatessa: muista aina yrittää horjuttaa tasapainoasi niin, ettet kaadu vavan päälle, vaan sille kyljelle missä vapoja ei ole.

Tämä vaatii kyllä hieman harjoittelua, että refleksinomaisesti oppii nostamaan sen vavan ylös, mutta suosittelen harjoittelemaan ennen kuin tulee tosipaikka.

Olen muutaman vavan jo katkaissut kaatumalla niiden päälle, mutta nykyisin osaa vapahäviöt jo minimoida kaatumalla "ei-vapakäden" puolelle.

PS. jos olet syksy-kalassa pidä aina kuivat hanskat jossain, esimerkiksi muovipussissa repussa / laukussa, kaiken muun paleltumisen kestää, mutta sormien ei.

PPS. 6-asteinen vesi on jo melko kylmää.

No jo on aihe...   unohda se vapa,kaadu aina sille puolelle missä ei ole juomat...

[Elmewi]

Eikös siinä kaatumisessa ole ajatus että kaverilta otetaan onki "Annaskumäävähäkokeilensunrimpulaas" varten ja sitten mennään uppeluksiin tai rojahdetaan kiville siten että se kaverin vapa keloineen on alimpana, mieluiten siten että siinä on joko hiekkaa+kiviä+kalliota tai sitten kallio+syvä ranta jonne voi sen kaverin setin pulauttaa...
Ja asiaanhan kuuluu samaten hienoinen virnistys ja "Oho, miten se nyt noin meni?" toteamus, ja pientä lohdutusta "Älä ny tommosen rimpulan perään haikaile, eihän se ole kuin virveli, mulla on tuolla repussa muksun umppari, voit lainata sitä mutta varo sitten ettei se mene rikki..."

[psychocowboy]

"Älä ny tommosen rimpulan perään haikaile, eihän se ole kuin virveli, mulla on tuolla repussa muksun umppari, voit lainata sitä mutta varo sitten ettei se mene rikki..."

Tai voihan sen vaurioituneen kelan lähettää vaikka Autodentille(http://www.autodent.fi/)  oiottovaksi ja maalattavaksi. Naarmuuntuneeseen haukiikelaan ei taimen ota kiinni tai edes sillä kelattavaan uistimeen.

[Elmewi]

Oikaiseekohan sen "hauggikelan" robotilla vai käsin takomalla?
Saisikohan vapaa-ajan vakuutukseen liitettyä kohtaa jossa oma tumpeloiminen kalastuksessa on myös vakuutuksen piirissä?
Voisi olla tarpeen...

[Elmewi]

Eeeei, mun ampparööri ei naarmunnu vaikka autolla ajaisi ylitse, saatikka sitten jos joku alle satakiloinen ei pysty sitä kantamaan kaatumatta 
Tuo kaatuilemisen jalo taito on hyvä oppia, vaikka olisikin kuinka hienot varusteet päällä niin joskus löytyy paikka jossa nurin mennään nii että pölinä ja kolina vain kuuluu

[Kalamara]

 Erään fysioloogisen "ominaisuudeni" vuoksi, on ollut pakko katsoa jotkut asiat aivan uudeen uskoon ja käännettävä ne hieman toiseen näkökulmaloiseen. Siten peräänkuulutan ennenkaikkea sitä, arvossa arvamattomassa oleva, ennältä ehkäisyä. Monikin, kanssani kalajahdissa käynyt, varmaan ihmetteleepi, notta mitä ihmeettä minä oikein huuhkailen, siis kahlaillessani tahi kallioilla kiipeilessäni. No syy ompi perin yksinkertainen. Edelleä mainitusta piirteestäni johtuen, on nykyisin perin pakko, katsoa jo ennältä, mihin itseni heittelemisen ajaksi sijoitan. Sen lisäksi olen, mahdollisuuksien mukaan toki, yrittänyt tiirailla valmiiksi mahdolliset poistumis-polut, jos nyt sattuu jokin ennalta arvaamaton tarve sitä vaatimaan. Tärkeintähän siinä ompi, notta tassu pitäisi. Olenhan minä eräässä tuopissa jo kertonutkin, miten karmealla tavalla toi varomattomuudeni kostauti. Joten sanoisin, notta maltti ompi kyllä valttia.

[Elmewi]

Juu, Kalamara turisee asiaa, ei ikä yksin tuo sitä varovaisuutta liikkumiseen, vaan se maltti. Itse olen oppinut myöskin kastumisen kautta että "Paree katsoo mihkä kinttunsa asettelloo..." ja siksi usein yritän jäljitellä samaa askellusta kuin Kopparnäsin Bjurström  , eli kuin parkettien partaveitsi ikään sulavasti liukkailla rantakallioilla liikehtien kun kahluutossujen huovat ovat jäätyneet tönköksi  ...

[stento-z]

Vaikka olisi miten varovainen niin nurin voi mennä joten kannattaa myös ajatella ettei ne koukut tartu mihinkään on vähän kokemusta että ihmisen iho on aika sitkeetä kun painat käteen uponnen koukun ulos että voit poikkaista sen väkäsen joten on tossa Juhan kirjoituksessa ajatusta

[Elmewi]

Stento-z puhuu asiaa, tuo nahan lävitse koukun kampeaminen on muuten sitkeyttä vaativa laji, ei meinaan ihan helpolla onnistu.
Muutaman kerran on omasta käpälästä uistinta irroiteltu, ja voin sanoa että elokuvissa se näyttää onnistuvan melkeinpä itsestään...

[Markose]

Stento-z puhuu asiaa, tuo nahan lävitse koukun kampeaminen on muuten sitkeyttä vaativa laji, ei meinaan ihan helpolla onnistu.
Muutaman kerran on omasta käpälästä uistinta irroiteltu, ja voin sanoa että elokuvissa se näyttää onnistuvan melkeinpä itsestään...

Kokemusta 4 vuoden takaa ahvenanmaan reissulta: Kuusamon puukalan jykevä kolmihaarakoukku peukalon juuresta pystysuoraan sisään ja väkäsiä myöten tukevasti kiinni, melkoisen verenvuodon saattelemana. Eikun soitto 112 ja ohjeiden mukaan rantaan ja eka paikalliseen neuvolaan, puudutus, 2 leikkausviiltoa (oletettuun ulostulokohtaan sekä koukun juureen) ja tiukkaa vääntöä pihdeillä. Sisar hentovalkoisella ei voimat siihen riittänyt, joten kalakaveri sai hetken ähinän jälkeen koukun tulemaan ulos. Oli melko hilpulla helikopterireissu mantereelle leikkauspöydälle, mikäli koukku olisi ollut luussa tai jänteessä kiinni. Iso tuppo peukaloon ja 2 tunnin päästä ul-vehkeillä takaisin kalaan, jykevämpää kalustoa ei jaksanu sinä päivänä pitää kädessä. 2,1kg hakki tuli tuon jälkeen ul:llä ja  0.1mm kuidulla. Kyseisen tapahtuman lahti on nykyään Fiskössä saanut nimen "Peukaloisen lahti"

(sorry off-topic, mutta oli sopiva jatke tohon Elmewin sepustukseen