Mikä karkuutus kaivelee eniten viime kaudesta?

[jaska74]

oltiin vetämässä espoonlahdella ja koukkuun tarttu joku todella iso, mikä potki pinnalla pitkän aikaa, mutta en kerinny näkemään mikä. ja 4 kiloseen haukeen verrattuna oli "paljon isompi"

mikäs kala pintaan nousee potkimaan?

[kalankiskoja]

kesällä melkeimpä jok´ikinen hauki nousi pintaan ja molski pinnassa kauniisti.Joten veikkaampa sen olevan hauki kun yleensä kuhat tulevat todella syvältä.

[allu_]

Yleensä kyllä kun oon kuhan saanu vetämällä niin se tulee ihan pintaa pitkin potkien ja pärskyttäen vettä, ja sukeltanut vasta veneen vieressä. Hauet on ainakin mulla yleensä tahtonut pysyä syvemmällä.

[kalankiskoja]

sattumoisin minulla kävi kesällä juuri toiste päin.En sitten tiedä mistä johtuu.Varmaan eri paikoissa kalat ovat eri luonteisia 

[jaska74]

Yleensä kyllä kun oon kuhan saanu vetämällä niin se tulee ihan pintaa pitkin potkien ja pärskyttäen vettä, ja sukeltanut vasta veneen vieressä. Hauet on ainakin mulla yleensä tahtonut pysyä syvemmällä.

sama vikaa täälläkin, siksi ihmettelinkin että mikä se oli.
taimen kuulemma polskii kanssa pinnassa?

[stento-z]

No kun tyttö ystävä karkas

[jani]

Jossain tälläkin foorumilla oli juttua siitä että tuleeko kala pintaan vai vetääkö pohjaan. Oli puhetta että siihen vaikuttaa se miten uistin on kalassa kiinni...

Oman kokemuksen mukaan kaikki hauet on vetänyt pohjaanpäin jotka ovat käynnyt kiinni...

Ja sitten vielä asiaan että ei ihan OT:ksi mene... Ei ole kaivelemaan jäännyt mikään karkuutus. Yleensä on aina päässyt näkemään kalan ennen kuin on päässyt karkuun, joten ei oo jäännyt vaivaamaan että mikäköhän se oli. Toki muutama pulskan näköinen ahven olisi ollut kiva saada ihan ruokapöytään asti, mutta eipä tuo ole mitenkään minua haitannut että ei ole ylös tullut...

[stento-z]

Onhan noita useitakin  varsinkin kun on itse tumpuloinut

[igors]

Talvi tuli "normaaliin" aikaan tänne länsirannikolle.  Veneeni normaali "kotisatama" on matalan lahden perukoilla, ruopatun ajoväylän päässä. Näinollen vaikka meri olikin vielä pitkäään avoinna niin venevalkama tuli niin paksuun jäähän että oli pakko ottaa vene ylös.

Mutta sitten "talvi" otti ja loppui, tuli uudelleen sulat vedet ja tietenkin vene piti saada uudelleen veteen.

Siinä sitten suunnittelin kalastusmatkaa ja tarkoituksena oli pyydystää vain ja ainoastaan meritaimenia. Matkalle mukaan otin kaksi heittovarustetta; järeämpi oli shimano symetre 4000 kela varustettuna noin 0,23 mm power proolla kunnan vavalla.  Toinen oli shimano sedona 2000 power pro noin 0.15 mm, vapana Shimano hyperlook painoluokka 3-15 g.  Hieman kevyempi vaihtoehto arvelutti mutta olin sillä kesällä saanut 8 kiloisen hauenkin ylös niin uskoin että kyllä se taimenenkin kestää.

Näillä eväillä lähdin taimenenpyyntiin.  Matkalla vielä päästin kummankin kelan siimat veneen perään siten että lähes koko kelan sisältämä siimamäärä oli ulkona.  Tämän tarkoituksena oli poistaa mahdollinen "muisti" siimasta.  Samalla kun kelasin sisään niin poistin siimasta parimetriä ikäänkuin varmuuden vuoksi.  Eipähän ainakaan sen takia kala pääsisi karkuun että olisi ollut rispaantunut siima.

Järeämpään varustukseen laitoin isokokoisen mörrymin sillä tarkoituksella että karikon luota alkavan syvänteen pääsisin sillä ronkkimaan.  Jos ottaisi pohjaan kiinni niin voisi saada kiskottua sen kivistä irti.  Kevyenpään laitoi kuusamon vuosiuistimen 2006 vuonon, johon olin vaihtanut koukut. Vapa oli pikkaisen hentoinen ko uistimen heittoon mutta vastaavasti sitä on niin kyvyt heitellä pitkän päivän

Saavuin karikolle ja tuulikin oli aivan oikeasta suunnasta mereltä päin kohti saarta josta aukesi karikko molemminpuolin. Aloitin heittelemisen kevyemmällä varustuksella kohti saaren tuulenpuoleista rantaa. Kalakaverista olisi ollut hyötyä sillä jouduin pitämään koneen käynnissä koko ajan ja vähän väliä ajamaan ulommaksi saaren rannasta minne tuuli venettä painoi.

Sitten tuli kohta jossa oli vedenalainen kivikko noin kymmenenmetriä rannasta ja jossa aallot rikkoontuivat kuohuiksi. Paikka oli kuin siinä olisi lukenut: TERVETULOA täällä on nälkäisiä tyrskytaimenia.

Heittäessäni lähes rantakivikkoon kiinni uistimen se nappasi. Ensin terävä nypäisy ja lähes samalla hetkellä ponkaisi taimen komeaan loikkaan. Hyppäsi ikäänkuin malliksi heti toisenkin kerran ja lähti vetämään uistinta merelle päin. Väänsin varmuuden vuoksi kelan jarrua vieläkin löysenmäksi sillä punottu siima ei jousta siten kun monofiili ja en ottanut mitään riskiä tämän suhteen.

Jotenkin minulle tuli sellainen levollinen tunne että tämä on niin hyvin kiinni että sillä ei ole mitään mahkuja päästä karkuun. Kaikessa rauhassa ajoin moottorilla varmuuden vuoksi kauenmaksi rannasta ja sammutin moottorin. Vedin jopa moottorin ylös ettei siima vain pääse siihen sekaantuman. Taimen hyppäsi jälleen kuin malliksi että täällä ollaan.  Otin haavin valmiiksi käden ulottuville ja sitten rupesin odottamaan josko kaveri hieman väsyisi.

Siinä sitten mietein; - mitähän emäntä ajattelisi jos yllättäisi sen ja savustaisi meritaimenen juuri siksi ajankohdaksi kun se pääsisi töistä.  Vai olisikohan sittenkin parempi jos tekisi siitä "kraavia" fileistä ja lopuista saisi vielä kalakeiton ainekset. Kumpikohan olisi parempi vaihtoehto.

Taimen oli ruvennut jo väsymään ja olin saanut sitä vedetyksi aika lähelle venettä.  Sukelsi veneen alle. Ei hätää onneksi olin nostanut moottorinkin ylös.  Vedin varovasti vavalla ja kelasin "tyhjät" pois. Katsoin vielä että haavi oli varmasti käden ulottuvilla ja niin olin valmis lopulliseen voittoon.

Vedin hiljaa taimenta ylöspäin kun yht`äkkiä, kuin torpeedo taimen syöksyi vedestä aivan veneen laidalta, teki mahtavan loikan ja...........    uistin irtosi.

Tuntui kuin kalalokitkin olisivat olleet hiljaa ja katsoneet ivallisesti minua. Tuli tunne kuin pieni piru olisi istunut olkapäälle ja kuiskannut korvaan; " Et sitten ottanut ylös komeata meritaimenta, siinä olisi ennätys tuplaantunut.  Mitä sinä oikein kohelsit."

Mennyttä mikä mennyttä. Se ei ollut minun kalani. "Kelasin" koko tapahtumasarjan uudelleen ja ajattelin että mitään en olisi voinut tehdä toisin. Kaivoin kännykän ja soitin vaimolleni... oli muuten komea meritaimen kiinni mutta pääsi karkuun.  no voi voi vastasi vaimo ja jatkoi minulla on kauhean kiire, täytyy mennä palaveriin..... oliko sinulla oikein jotain asiaakin. !!!!!!!!!!!!!!!!!

jos joku sanoo että "vaimoni ei ymmärrä minua" niin se voi tarkoittaa juuri tällaista tapausta.

Kännykkä korvalle ja soitto tutulle kalakaverille; oli komee taimen kiinni mutta päääsi per.... karkuun.
Älä missä olit, millä uistimella, oikeenko niin iso, no voi per.... ei sille aina voi mitään.  hei mennään huomenna uudelleen mulla on siellä pari hyvää paikkaa aika lähellä eiköhän niitä sieltä saada.

Jooo, onneksi on tämä verkosto kalakavereita jotka ymmärtävät jos maailma sorsii.

Kyllä se on niin että lohikaloja ei pyydystetä ne saadaan jos saadaan.

[Mikko10]

Viime syksyllä kun vielä heittelin umpikelatamineilla jäi yksi karkuutus kaivamaan todella pahasti. Olimme viimeistä päivää mökillä valkjärvellä ja menimme kalaan erään heinikon reunustaan Heitin Professorin n. 30cm päähän ruohikosta. Aloin hitaasti kelaamaan siimaa sisään. Yhtäkkiä vapa niiasi todella komeaan tahtiin ja umpikelan vapa oli koetuksella. Nirisi ja narisi ja siimaa tuli pikkuhiljaa ulos kelasta. Yritin hinata kalaa ylöspäin ja veneeseen mutten onnistunut. Kala teki ensimmäisen ja viimeisen hyppynsä muutaman metrin päässä veneestä. Se oli hauki, ja olisi varmasti ollut nykyistä enkkahaukeani isompi joka oli 92cm pitkä. elikkä päälle metrin oli se hauki joka hyppäsi ja katkaisi proffan koukusta ruohosuojat ja irtosi sitten. Siinä oltiin veneessä isän kanssa suut auki ihmetellen että miten tuo oltaisiin veneeseen ilman haavia saatu. Oli jumalattoman komean kokoinen hauki. Voi olla että samanlaista kalaa en tule enää ikinä saamaan. Olisi varmasti mennyt 8kg rikki jos sen kuiville olisin saanut. Jos vaikka parikiloinen puikkarikin pääsee hypyssä irti kun olen kalassa, se tuo tämän tapahtuman mieleen.

[ThE Speed]

"Mahdollinen lohi"  elikkä oltiin vanhalla pienellä "lohi lammella" ,eli siellä on ollut joskus muinoin 90 luvun lopulla istutettutu lohia ja oltii heittelemässä siellä ,eikä uskottu että siellä ei ole lohta vaikka sitä sieltä ei ole noussut vuoden 01 jälkeen .eli heiteltiin ns. lohi uistimil ,ja sit nappas aateltiin että hauki on kun tulee rauhassavenettä koht,i ja sit yht äkkiä alko viemään pohjaa kohti todella voimalla, ja painoi itsenä muutaman metrin syvyyteen ...kaverilla oli jarru liian tiukalla ja siinä sitä sählätessä se antoi kalalle vahingos löysiä ja naps....lippa irtosi kalasta... eli mietityttää se että onko se ollut lohi kun ei ole oikeen hauen käytöstä semmoinen ,kun veneen viereen nousu vielä kunnon pyörteet..

[Hemulisoturi]

Tältä kaudelta kaivelee se yksi kookas harjus mikä ei pysynyt siellä Könkämäenolla. Myös se arvioitu 1kg ahven tippu veneen vieressä pois, vitutti aikalailla.

[Pasi1]

Kesälomalla tuli kalastettua aina kun ilmat sen salli ja sen verran oli tietysti tehty kotitehtäviä ja selvitetty asiaa paikan päällä, että tiesimme järvessä olevan hyvä luonnollinen kuhakanta sekä järvitaimenta on istutettu järveen ahkerasti. Edellisestä istutuksesta oli ollut paikallisen eräkauppiaan mukaan viikko tai kaksi, mutta kalat eivät kuulemma jääneet kyseiseen järveen, vaan yleensä jatkoivat vaellustaan jokia pitkin kirkasvetisempiin järviin. Jotkut harvat yksiköt jäävät tähän järveen ja kalastuspaine on, tai ainakin oli, kova meidän ollessa siellä.

Eräänä iltana kalassa ollessa emännyksen kanssa oltiin nyhdetty tyhjää jo tunti jos toinenkin, kun emäntä totesi raahavansa oksaa tms. Välillä nypytti kuitenkin kunnolla ja minä haavin kanssa vahtimaan, mitä sieltä mahtaa tulla. Aikansa emännän kelattua alkoi siiman pää näkyä ja kohtuukokoinen kuhahan sieltä oli tulossa. Sain haavin veteen ja silloinkos kyseinen kuha päätti viimeisin voimin irrottaa itsensä emännyksen jigistä ja teki repäisyjen sarjan. Irtosi tietysti, mutta ikäänkuin ivatakseen meitä jäi pyörimään lautan ympärille, selkäevä vaan paistoi pinnalla kun hyökkäili pikkukalojen perään.

Meni puoli tuntia ja oman siimani päässä tuntui mojova isku. Sanoin emännälle: "Otapa haavi." ja aloin rauhallisesti kelailemaan kalan paukuttaessa siiman toisessa päässä. Oli kaunis, punertava kesäinen auringonlasku, jolloin järven pintaan muodostui oikein kunnon auringonsilta, punainen sekin ja oli muuten varsin hieno näky, kun siimani päässä oleva järvitaimen teki hienoja loikkia tuota auringonsiltaa vasten, musta silhuetti loikki veden päällä...ai että kun tuollaiset hetket voisi ikuistaa. Kului tovi taimenen kanssa taistellessa kun yhtäkkiä siiman päässä ei enää tuntunutkaan mitään, oli herralla ollut jarru liian tiukalla ja kala oli saanut revittyä itsensä irti...kele.

[Moksis]

Muutama viikko sitten uistellessa luulin että jäi pohjaan. Sanoin isälle että pakki päälle kun vavassa tuntu sellanen hirveä potkasu. Sitten kelailin ja painava oli. alle minuutin päästä yhtäkkiä siima vaan meni löysälle, kala karkas. Harmittaa kun ei näköhavaintoo tullu. Vaikee sanoo mitään kokoluokkaa, mutta ei kovin pieni . Ei sinällään harmita kun pääsin kymppikerhoon jo aikaisemmin tänä kesänä =)

[Elmewi]

Elokuussa Ounasjoella jäi isompi taimen kasvamaan, 5 luokan perhovehkeillä olin harjusta yrittämässä ohuella perukkeella kun tuo taimen pamautti kiinni. Siimaa meni ulos koko heittosiima ja melkein puolet juoksusiimastakin kunnes aloin itse söhlätä ja jarruttelemaan kalan menoa.
Kuten arvata saattoi kiristin tärinöissäni liikaa ja peruke meni poikki, kalakaverina ollut paikallinen asukki veti huikalla kossun naamariin ja totesi "Set olh muuthen iso kala.. yli puol methrinen."
Noh, pitää sitten mennä ensi vuonna katsomaan sitä kalaa uudestaan, paksummilla perukkeilla... sen ainakin opin ettei kannata pitää X4 tai X6 peruketta tuolla, tulee vaan sitä mielipahaa...

[SUURkalastaja jyväskyläst]

 Kun olin Sallassa lapissa pilkillä  yhellä pikkujärvellä jossa oli yli 50 reikää. Pilkin morrilla ja suht koht ohuilla siimoilla, kivikon vierestä ja yhtäkkii vapa teki ihan pikkusen nypäyksen. Vetäsin siimaa käellä ja tunsin jumalattomasti painoa siiman päässä. Siima teki semmosta ärsyttävää vinguntaa, mitä monofiili tekee, kun on äärirajoillaan. Kirkas vesi siellä oli ja kerkesin kalan näkemään jotenkin siellä veessä. Ahven se oli ja aivan jumalattoman iso. Siinä enkka olisi mennyt reippaasti rikki, mutta yhtäkkii kala ottija irtos. Sen verran vitutti ja pahasti, että tuli karjaistua ilmoille muutama perisuomalainen kirosana. Vieläkin se kyrsii niin pahasti, että...

[Emppu]

Iso taimena pilkkiessä!!

[Jarski]

Lienee se sanonta sellainen, että ylössaadut saaliit unohtuvat aikojen saatossa, mutta ne irtipäässeet isomukset kummittelevat kalastajan mielessä ikuisesti. Allekirjoitan tämän, nyt syksyllä olen yllättänyt itseni monasti muistelemassa paria tapausta menneeltä kesältä:

Oltiin kalassa emännän isoveljen kanssa Haihunkoskella, rauhallisen päivän kuluessa sain nostettua mittataimenen. Yö puski päälle, tuli kylmä ja väsy, mutta isoveli tapansa mukaan ei meinannut lähteä kotiin kulumallakaan. Sain sitten ylipuhuttua että käydään tuolla niskalla heittelemässä vartti ja mennään sitten kotiin. Heitin Rapalan CD-5 ahvenvärin jordaaniin ja kelasin hyvin katkonaisesti. Puhuin samalla paskaa katsomatta missä vaappu menee, muutenkin hyvin kalastukseen kyllästyneenä. Silloin se tietenkin pamahti. En kerinnyt edes vastaiskua tehdä, kun kala painoi 30 metriä alavirtaan, täysin suvereenisti, kitkajarru pelottavasti huutaen. Sitten se rauhottui, pumppasin kevyellä setilläni vaivalloisesti kalan kohtuu lähelle. Sitten se taas lähti, 30 metriä, kitkajarrun soiden. Yhtäkään potkua en tuntenut, vaan voima oli käsittämätön: kala lähti kuin sukellusvene, paitsi jäätävästi nopeammin. Tässä vaiheessa totesin isoveljelle että pian hajoaa vehkeet jossei kala pääse irti. Kala ilmeisesti kuuli ja pääsi irti, kuitenkin nopeasti pinnalla käyden. Havainto oli pimeässä illassa suorastaan hekumallinen, puoli metriä kirkasta taimenen selkää kiilsi kuutamoa vasten. En vieläkään uskalla arvailla kuinka paljon taimenta oli vielä pinnan alla...

[fixed]

Nukarilla oltiin kaverin kanssaoltu 5tuntia ilman kalaa, pari tärppiä ollut.
Olin kohdassa jossa virtausta oli hieman vähemmän ja siitä oli hyvä heittää kohtaan jossa yleensä oli käynyt kiinni.
Se ei pettäny silläkään kertaa vaan komea 2-3kg taimen kävi zonkeriin kiinni.  Väsyttelin sitä sen kolmisen minuuttia, kun tuli upea hyppy ja se sylkäisi perhon oksaan.. sillon kyllä ******* :s

[pohja]

kun olin uistelemassa järvellä eka kuhan toivossa niin ei kauaa mennyt kun ensimmäinen kuha oli siimanpäässä.Ja se kuha oli arviolta 4-6 kilonen. kunnes hetken väsyttelyn jälkeen siima oli poikki. ja sehän otti päähän kun olin vasta 7vuotias.

[a-n-a]

Tänä vuona ollut parikin karkuutusta jotka kaivelee ja varmasti tulee vielä lisää.. Tämän vuoden eniten nakertavat ovat alku kesän kuha joka ei ois jääny alta 6kg ois varmaan menny parilla kilolla ylikin mutta turhaa arvioida sitä kalan painoa veteen. Ei vaan saanut kunnon vastaiskua tehtyä kun jigiin naksahti ja siellähän se pohjassa mökötti jigi suussa jonkin aikaa ja kerran sain pintaan kohti tulemaan mutta eipä sitten toista kertaa kestänyt. Meinasi lähteä virveli perässä järveen Sitten oli toi eilinen hauki jonka olisin mielellään veneen puolelle nostanut mutta se on pikku vika tohon kuhaan verrattuna Katsotaan pääseekö sitten avovesi kauden loputtua kirjottamaan lisää tänne

[jänis]

Kaikista eniten kaivelee ne kalat, joista ei näe vilaustakaan. Armoton tärppi, kauhea syöksy ja irti... siinä sitten hetken suu auki ja mitä vit*tua tapahtui??? ja voi sitä ketutuksen määrää

[a-n-a]

Eilen kävi jerkkailessa noin Ja oli kyllä tosiaan tunne että mitä viipuria tapahtu. Tuntui kun olis joku torpedo ollu siima päässä

[simoz]

varmaan loimijoen sivujoesta päähän saatu runsas 5kg hauki minnow spoonilla kokoa en muista niin se varmaan koska perukkeen lenkki petti  että siihen malliin hauen koko ei ollut yllätys koska samaisesta paikasta on saatu yli 7kg hauki mutta katiskalla

[jabala]

Kaikista eniten kaivelee ne kalat, joista ei näe vilaustakaan. Armoton tärppi, kauhea syöksy ja irti... siinä sitten hetken suu auki ja mitä vit*tua tapahtui??? ja voi sitä ketutuksen määrää

Joo, jäi hieman kaivelemaan tuossa kesällä kun oli jigailemassa Kokemäenjoella. Pari heittoa, julma tärppi ja viitisen minuuttia vääntöä, kun ei ollut haavia mukana ja ranta vaikea ylös ottamiseen. Lopulta kolmannella kerralla niskaote piti ja rannalle 7kg limatuubi. Pari heittoa ja pannukarkea ahven. Muutama minuutti kului ja jigi kiveen kiinni. Vedin vavalla, josko olisi vain ruohossa kiinni -> "kivi" lähti liikkeelle sivusuuntaan hitaasti, kääntyi kohti joen keskustaa ja kiihdytti ihan tolkutonta vauhtia. Jarru oli kelasta jo valmiiksi tiukalla ja jarrutin vielä peukalolla lisää niin paljon kun vavan puolesta uskalsin (4500cs pro rocket jigikelana). Siima piti renkaissa ihan tolkutonta ulinaa kun sitä oli solunut ulos jo 20m. Lopulta otus sukelsi vedenalaisen kivikon sekaan, pari terävää rytkähdystä ja kala irti. Tähän kaikkeen kului aikaa vain muutamia sekunteja. Tiedä sitten mikä oli miehiään, joku sukellusvene kaiketi. Tämän jälkeen karkuutin rannasta vielä toistakiloisen ahvenen vaikka sain käden vielä kertaalleen sen päälle. Hieman hatutti.

Tämän reissun jälkeen on muuten ollut haavi mukana kokkelissakin.