Kalojen kyky nähdä värejä

[Fishking]

Joskus kummastuttaa kaloille tarjottavien syöttien väriloisto ja varsinkin väittely eri olosuhteissa parhaiten toimivista väreistä. Käsitykseni mukaan vedensyvyyden lisääntyessä ja valon siellä vähentyessä häipyvät värit näkymästä lämpimimmistä alkaen. Siis punainen häviää ensimmäisenä.
Miten kala, vaikka omaisikin värinnäkökyvyn, pystyisi veden alla aistimaan värejä ilman keinovaloa? Syötin kirkkauden ja tummuuden kala varmaankin aistii, samoin kuin muodon, koon ja kuvioinnin, mutta mikä on värin merkitys, jos kaikki värit muuttuvat syvällä tasaisen harmaiksi? Tuntuisi, että esim. uistimen liike on huomattavasti tärkeämpi, kuin sen väri. Liikkeenhän kala tunnistaa kylkiviivallaan.

Eräällä kalastuskaverillani on pakissaan vain värittömiä vieheitä. Siis mustan ja valkoisen väliltä eri harmaasävyissä ja kuvioissa. Ihan samalla tavalla saa hän kalaa kuin muutkin.

Onko siis olemassa mitään empiiristä tutkimusta kalojen värinnäkökyvystä? Yleensähän eläimillä on huomattavasti erilainen värien aistimiskyky kuin ihmisillä. Jotkut aistivat vain joitakin värejä ja jotkut eivät mitään. Miten siis kalojen kohdalla?

PS: Hakurilla en löytänyt tästä aiheesta kommentteja.

[Pikeman]

Ihan kelpo artikkeli asiasta, vaikka onkin perho puolen juttu. What Do Fish See?

[psychocowboy]

Galleriaan on muinon laitetu kuvat siitä mitä näkee skannattuna Erästä:
http://www.heittokalastus.info/GALLERIA/7/366
http://www.heittokalastus.info/GALLERIA/7/365

Ite juttua en löytänyt mutta linkitän kun löytyy.

[Pikeman]

Galleriaan on muinon laitetu kuvat siitä mitä näkee skannattuna Erästä:

Eikös tämä erän juttu ollut miten eri värit näkyvät eri syvyyksissä, ottamatta kantaa siihen miten kalat näkevät eri värejä?

[Fishking]

Ihan kelpo artikkeli asiasta, vaikka onkin perho puolen juttu. What Do Fish See?

Kiitos Haukimiehelle artikkelilinkistä. Tuo värien absorboituminen vedessä on niinkin tuttu asia jo sukellusajoilta, mutta miten kalat sen näkevät, siihen antoi tuo artikkeli muutamia mielenkiintoisia pointteja.
Mielestäni näiden näilläkin palstoilla itse valmistamiaan uistimia kauppaavien pitäisi lukea tuo artikkeli oikein ajatuksen kanssa ja rakentaa niitä uistimiaan vedenalaiset kontrastit huomioiden, sekä erityisesti sen kalan kylkiviiva-aistimuksia mahdollisimman paljon stimuloiviksi. Liike on siis paljon tärkeämpi kuin väri.

[psychocowboy]

SHS:n sivuilla on tuollainen juttu koskien nimenomaan haukea:
http://www.suomenhaukiseura.com/hauki/biologia/hauen_nakoaisti.html

Liikkeen merkitystä uisteessa tuskin kukaan kiistää mutta silti aina kummastuttaa että kaksi tyystin samanmoista symmetristä uistinta, eri väreillä, antaa kalaa erilailla.

Edit: lisää väreistä juttua http://www.heittokalastus.info/forum/uistimet/luonnonvarit-vs-arsykevarit/

[Allu-Santeri]

Liike on siis paljon tärkeämpi kuin väri.

Molemmat tärkeitä ja mun kohdalle se väri on ollut tärkeämpi, kalojenkin mielestä. Monesti käynyt niin, että ei väliä minkä merkkinen tai muotoinen uistin on ja millainen uinti siinä on, vaan merkitystä on ollut värillä vain. Ensimmäisen kerran tämän huomasin jo eka luokkalaisena kun enon ja isän kanssa mentiin kalastamaan. Aluksi ei oikein mikään uistin ja väri kelvannut ja muutamia haukia vain nappasi uistimeen. Lopulta eno laittoi pun/valk krokon ja minä pun/valk masterin halpis lusikan ja isä heitti punaista 18g reflexiä mustalla lippa osalla. Siinä samassa heti heittojen alussa kaikille hyvät ruokahauet kiinni ja veneeseen. Mulle toinen samanlainen +2kg seuraavalla heitolla ja enolle hetken päästä myöskin vähän pienempi kuin edelliset. Isä sai muutaman pienen hauen. Vaihdoimme lahtea ja sama meininki jatkui sielläkin. Lahti näytti kuolleelta kun heitti jotain muuta väriä kuin punaista. Kaikki uistimet missä oli punaista kelpasivat. Lusikasta lippaan, lipasta vaappuun. Merkistä merkkiin, mallista malliin ja uinnista uintiin niin hyvin tuli kalaa jos uistimessa pää-värinä oli se punainen.

Sit on reissuja kun värinä on ollut pelkkä sininen, pelkkä ahven ja pelkkä papukaija. Viimeisin tälläinen reissu oli keväällä kun allu sai oman haukiennätyksensä niin ainoastaan raitahärö väri toimi niin hyvin, että joka heitolla jotain kävi. Muihin väreihin joitakin tärppejä vain.

Mutta reissuja missä uinnilla olisi ollut merkitystä niin sellaisia ei ole koskaan tullut vastaan. Ei edes sinne vähänkään viittaavia tapauksia.

[Taho]

Itsellä samanlaisia kokemuksia kuin Allu-Santerilla. Uinnilla ei ole ollut niinkään väliä, vaan nimenomaan värillä. Monesti vaikkapa jigikalastuksessa täytyy etsiä sen hetken oikea väri, ja kun se löytyy tulee myös kalaa. Yleensä se on ollut omalla paikalla joko punainen tai musta. Välillä saattaa toimia oranssi, välillä taas keltainen. Vaapuissa sama juttu. Joskus on taas niitä hetkiä että mikä tahansa viehe tai väri kelpaa.
 

[allu_]

Kyllä väri on tärkeä asia ollut uistimessa. Parhain esimerkki omalla kohdallani on tämän kesän suolammelta saadut ahvenet ja hauet. Ylivoimaisesti toimivin väri on ollut perus luonnonväri, särki-imitaatio. Hauelle on toiminut erittäin hyvin myös ahvenväritys, ahvenelle hiukan heikommin. Tuolta lammelta saamiani haukia ja ahvenia peratessa on kyllä tullut selväksi miksi särkiväri on niin toimiva. Ahvenien mahoista löytynyt paljon sellaista kymmensenttistä särkeä. Haukia en ole tuolta kovin monta mukaani ottanut mutta näilläkin on ollut muutama särki mahassaan ja yhdellä parikiloisella todella pientä (5-8cm) ahventa mahassa toistakymmentä. Eipä tuolla lammessa muuta ruokaa olekaan kuin särjet ja ahvenet, ja hauet tietenkin syövät myös toisiaan. Välillä veneeseen nostetettaessa ahvenet myös oksentelevat näitä särkiä tai pienempiä ahvenia veneen täyteen. Ärsyttävää kun joka puolelta löytyy puoliksi sulaneita pikkukaloja  Tiedä sitten mistä tuollainen oksentelu johtuu..  Luulisi että näkyvät värit (esim. ambulanssi, firetiger, hot tiger) toimisivat paremmin kun vesi on erittäin tummaa, lähes mustaa, mutta eivät ne vain kelpaa yhtä hyvin yleensä.

[Fishking]

Lukekaa pojat tai pyytäkää jotain lukemaan ja suomentamaan teille tämän linkin sanoma:
http://www.midcurrent.com/articles/science/ross_color.aspx
Keskustellaan sen jälkeen lisää niiden värien merkityksestä kaloille, jotka eivät todellisuudessa näe paljoakaan.
Kalan tärkein aisti on tunto-, seuraavana haju- ja vasta sitten näkö-. Värien häipymisestä veden syvetessä johtuen kalakin näkee vain kontrasteja.

[SammyDavids]

Lukekaa pojat tai pyytäkää jotain lukemaan ja suomentamaan teille tämän linkin sanoma:
http://www.midcurrent.com/articles/science/ross_color.aspx
Keskustellaan sen jälkeen lisää niiden värien merkityksestä kaloille, jotka eivät todellisuudessa näe paljoakaan.
Kalan tärkein aisti on tunto-, seuraavana haju- ja vasta sitten näkö-. Värien häipymisestä veden syvetessä johtuen kalakin näkee vain kontrasteja.

Pitää lukea illalla linkki kun keretään. Mutta kun kalastetaan kalaa normaalisyvyydestä 1-6 metriä niin eiköhän se ole aika selvää käytännön kokemusten pohjalta, että värit erottuvat ja merkitsevät. Esimerkiksi haukispesialistit kirjoittavat värien merkityksestä hyvinkin paljon. Puhumattakaan aroista taimenista jotka todistetusti ovat hyvin tarkkoja esimerkiksi perhon värityksestä hitaissa virran osissa joissa sillä on aikaa tutkia perhoa hyvinkin läheltä.

Mutta kaiken kaikkiaan niin mielenkiintoinen aihe että tästä saadaan varmasti hyvät keskustelut aikaan.

[Allu-Santeri]

En jaksa edes alkaa vääntämään mikä tärkeys väreillä on kalastuksessa.
Mitä Suomen Haukiseuran sivuja olen lukenut niin hauki näkee kaikki värit, paitsi sinistä. Sininen näkyy hauella harmaana.

Mutta jo todella monta kertaa käynyt niin, että värillä on ollut ratkaiseva vaikutus kalan saannin kannalta ja mallilla, uinnilla, koolla ei ole ollut minkään näköistä merkitystä.
Tuli tätä kirjoittaessani mieleen viimeisin kuhanjigaus reissu ja kuha saalistaa näöllään tiedettävästi.
Silloin koko reissun ajan ylivoimaisesti parhaiten toimi keltaisen väriset jigit. Jos heitti valkoista tai limen väristä niin 5 heitolla sai olla tyytyväinen 2 tärppiin parhaalla syönnillä, kun taas keltaisella itse vedin 11 heittoa joista 10 heitoilla tuli kala ja 11 heitolla tuli vielä tärppi. Sen jälkeen tuli muutaman tärpitön heitto kun taas keltaiseen paukahti kuha. Allu sain myös samalla jokaisella heitolla kun ehti kuhien mittausten ja sumpun avaamiseltaan niin tärpin keltaiseen jigiin ja sainkin myös 3 ylös peräkkäin. Myöhemmin yöllä niin 4" keltainen vähän huonommin pimeässä näkyvä jigi allulla saalisti aina muutamia tärppejä ja kuhia kun taas itselläni oleva 5" paljon paremmin pimeässä näkyvä keltainen keräsi alamittaisia kuhia taas 4 putkeen ja tärppejä useammin. Tällä foorumilla ja kaikilla muillakin kalastus foorumeilla on monia aiheita missä käsitellään tätä samaa värin merkitystä uistimessa ja enemmistö selvästi sanoo värillä olevan vaikutusta.

En menisi sanomaan yhden ulkomaalaisen tuulesta tuodun linkin olevan oikeassa ja kaikki muut Suomen kalastajat ketkä netissä ajatuksiaan kertoilee tästä asiasta olisivat väärässä taas. Kannattaa ensin katsoa vähän tuon linkin luotettavuutta ja sitten vasta mietti voiko enemmistö Suomen kalastajista olla väärässä ja tuo linkki yksinään oikeassa. En ole missään muualla tuollaista väitettä edes nähnyt.

Sitäpaitsi mitä tuohon hajuun tulee niin mun rapalan vaaput ja muutkin uistimet haisee vain muoville, puulle, maalille, raudalle ja ruosteelle. Jigit haisevat eri öljyille ja bio-salteille mitä niihin on lisätty

Edit: tosta hajust vielä niin tehdäänhän perhojakin joka maailmana kanarialinnusta, kettuun ja supiin....
Mahdoinko keksiä juuri mullistavan tuotteen perhoihin... Tämän karvan kala ainakin haistaa vedessä. Otan testiin kasan p*rse karvoja ja teen niistä perhoja ja lähden kalastamaan. katson nappaako kala paremmin masterin halpis perhoihin mitkä haisevat joltain pääsiäis sulilta vai mun p*erse karvoihin mitkä yllättäen haisevat siltä....

Edit: ja en usko muuten, että Suomalaiset puoltavat ainoastaan tuohon värin merkitykseen. Ainakin Ruotsalaiset sanovat hauen kalastuksessa samaa muunmuassa. Uskon hajun vaikutukseen kun kalastetaan Intian valtamerellä haita 300m syvyydestä lihan palasella. Siellä valoa ei pahemmin enää näy, mutta lihast ja syötteinä käytetyistä kaloista ja muista irtoaa oma hajunsa silloin veteen. Mm. veri haisee niissä pihveissä aika hyvin uskoisin kun hai sen tieteen mukaan haistaa todella hyvin.

[jänis]

Noista o kyllä turhaalkaa vänkäilemään. Tuntuu että kaloilla on paikkakohtasestikin eri mieltymykset...

[Lastunen]

Ihan sama mitä tarjoon, ei syä mittää! Ainakaan taimenet.

[Allu-Santeri]

Noista o kyllä turha alkaa vänkäilemään.

Näistähän puhutaan. 

Tuntuu että kaloilla on paikkakohtasestikin eri mieltymykset...

Nii se riippuu paikasta et näkeeks kalat värejä vai ei. Itä-suomes on värisokeita, mut tääl eteläs on ihan normaaleja kaloja mitkä erottavat värejä ja Lapissa on varmaan täysin sokeita jo kalat.

Siis hei haloo! Se tuskin riippuu paikasta et näkeeks kalat värejä vai ei ihan oikeasti!

Ja en usko paikkaan missä kalat katsoisivat muotoa tai uintia enemmän kuin värejä. Hauki kalastaa näöllään, hauki ei iske saaliiseen jollei se näe kohdettaan tarpeeksi selvästi ja hyvin. Kuha kalastaa näöllään ja lähtee saaliskalan perään omasta piilopaikastaan. Tämän takia kuha voi seurailla uistinta pitkiäkin matkoja ennen kuin ottaa siihen kiinni. Ahvenparvikin pikkukaloja ajaessa kyllä näköä siinä käyttää eikä mitään kylkiviiva-aistia. Taimenkaan koskessa tai muutkaan lohikalat koskessa ollessaan tuskin kylkiviiva-aistillaan tai hajulla huomaa alas lipuvaa ötökkää tai perhoa. Lahnakin imuroi pohjaa suullaan ja siivilöi roskat pois ja syö jäljelle jääneen ruoan. Ainoastaan made ja ankerias käyttää muita aistejaan hyödyksi kuin näköä. Eikö jossain sanottu, että made ja ankerias saattavat olla aivan sokeitakin kun pimeissä syvänteissä pohjalla saalistavat? Näin olen kuullut väitettävän. Ankeriaasta en mene takuuseen, mutta mateesta olen kuullut tuon väitteen. Esteet ja muut pohjan muodot kala tuntee kylkiviiva-aistillaan taas ja mahdollisen pikkukalankin petokala voi havaita menevän kylkiviiva-aistillaan, mutta ei se sen perusteella siihen iske vaan näköään kaikki petokalat siihen käyttävät sen jälkeen ja niiden pitää myös nähdä se kunnolla, joten väriton ja kiiltämätön uistin missä on panostettu vain uintiin ei ole minun mielestäni kovin hyvä ratkaisu. Monia videoitakin netissä, kun mm. hauki jöllöttää pohjassa ja kun pilkki viedään eteen niin hauki alkaa kääntymään siihen kohti ja sitten vasta iskee, kun on tarpeeksi seuraillut ja tarkkaillut saalistaan. Lohensoutajatkin ja niiden vaappujen tekijät pitävät melkein välttämättömänä uistimessa haku ominaisuutta uinnissa. Tuo puoltaisi taas uinnin merktystä, mutta sitten menet katsomaan sitä viehearsenaalia mitä lohensoutajillakin on erivärisiä eri kokoisina niin ei voi muuta väittää, etteikö värillä olisi suurempi merkitys.
Hajuaistiaan uskon hauen ja muidenkin kalojen käyttävän, kun käytetään oikeasti jotain hajuja veteen liuettavia syöttejä kuten kalanpalaset, madot, mäskit ja kokonaiset kalat tietenkin mitkä ei eroa kalanpalasista hajultaan varmaankaan mitenkään.

Edit: Pientä lisäystä ja täydennystä.

Edit: Ai niin yksi paikka on missä uskon, että värillä ei ole merkitystä ja se on;

värillä ei ole väliä tuntuu nuo kalat täällä olevan vain uinnin perään, ehkä ne sitten on jollakinlailla värisokeita.  Täällähän oli aikoinaan tuo Vuorikemia, joka jätteeensä (rikkihappoa ym muuta mukavaa) laski suoraan mereen ja  jonka jäljiltä aikoinaan oli silakoilla sellainen sairaus että niiltä silmät surkastui.

Tuolla voi olla muutkin kalat sokeita. 

[jänis]

Näistähän puhutaan. 
Nii se riippuu paikasta et näkeeks kalat värejä vai ei. Itä-suomes on värisokeita, mut tääl eteläs on ihan normaaleja kaloja mitkä erottavat värejä ja Lapissa on varmaan täysin sokeita jo kalat.

Siis hei haloo! Se tuskin riippuu paikasta et näkeeks kalat värejä vai ei ihan oikeasti!

Ja en usko paikkaan missä kalat katsoisivat muotoa tai uintia enemmän kuin värejä. Hauki kalastaa näöllään, hauki ei iske saaliiseen jollei se näe kohdettaan tarpeeksi selvästi ja hyvin. Kuha kalastaa näöllään ja lähtee saaliskalan perään omasta piilopaikastaan. Tämän takia kuha voi seurailla uistinta pitkiäkin matkoja ennen kuin ottaa siihen kiinni. Ahvenparvikin pikkukaloja ajaessa kyllä näköä siinä käyttää eikä mitään kylkiviiva-aistia. Taimenkaan koskessa tai muutkaan lohikalat koskessa ollessaan tuskin kylkiviiva-aistillaan tai hajulla huomaa alas lipuvaa ötökkää tai perhoa. Lahnakin imuroi pohjaa suullaan ja siivilöi roskat pois ja syö jäljelle jääneen ruoan. Ainoastaan made ja ankerias käyttää muita aistejaan hyödyksi kuin näköä. Eikö jossain sanottu, että made ja ankerias saattavat olla aivan sokeitakin kun pimeissä syvänteissä pohjalla saalistavat? Näin olen kuullut väitettävän. Ankeriaasta en mene takuuseen, mutta mateesta olen kuullut tuon väitteen. Esteet ja muut pohjan muodot kala tuntee kylkiviiva-aistillaan taas.
Hajuaistiaan uskon hauen ja muidenkin kalojen käyttävän, kun käytetään oikeasti jotain hajuja veteen liuettavia syöttejä kuten kalanpalaset, madot, mäskit ja kokonaiset kalat tietenkin mitkä ei eroa kalanpalasista hajultaan varmaankaan mitenkään.

En nyt ihan totakaan tarkottanut! Vaan että toisissa paikoissa kelpaa lotto ja toisessa calikokatti..
Ja tuskin made sokee on ku sillä silmätkin on! Ei kai sillä olis silmiä jos se ei niitä tarttis

[Allu-Santeri]

En nyt ihan totakaan tarkottanut! Vaan että toisissa paikoissa kelpaa lotto ja toisessa calikokatti..

No joo eri uistimet toimivat eri paikoissa, täysin totta tuo.

Ja tuskin made sokee on ku sillä silmätkin on! Ei kai sillä olis silmiä jos se ei niitä tarttis

Olen kuullut, että made saattaa menettää näkönsä kun se pohjalla pimeässä makaa ja siellä pimeässä ei näy enää muut värit kuin fosforoidut vaaput ja muut tuollaiset uistimet, niin mateen näkö surkastuun sen pimeän takia. Hieman matalemmissa paikoissa elävät mateet taas säilyttävät näkönsä, mutta syvimmissä syvänteissä elävät mateet olisivat näitä. Ja mateen silmät näyttävät kyllä ihan sokean ihmisen silmiltä. Harmaat ja värittömän oloiset.

[jänis]

No joo eri uistimet toimivat eri paikoissa, täysin totta tuo.
Olen kuullut, että made saattaa menettää näkönsä kun se pohjalla pimeässä makaa ja siellä pimeässä ei näy enää muut värit kuin fosforoidut vaaput ja muut tuollaiset uistimet, niin mateen näkö surkastuun sen pimeän takia. Hieman matalemmissa paikoissa elävät mateet taas säilyttävät näkönsä, mutta syvimmissä syvänteissä elävät mateet olisivat näitä. Ja mateen silmät näyttävät kyllä ihan sokean ihmisen silmiltä. Harmaat ja värittömän oloiset.

Juu! kyllä niillä jotain kaihia tavataan...