Kalastettujen kalojen määrästä ja käytöstä

[TurdusMerula]

Ihan mielenkiinnosta haluaisin herättää keskustelua foorumilaisten keskuudessa otsikon mukaisesta aiheesta. Eli kun olen lukenut kalareissujenne saaliista ja jotkut onnekkaat ovat viikonloppujen aikana kiskoneet kymmeniä, ehkä jopa toistasataa kalaa, vaikkapa haukea. Mitä teette niille? Harrastatteko CR:ää vai käytättekö kaiken ravinnoksi? Vai kiskotaanko niitä jopa ehkä ainoastaan huvin vuoksi ja paiskataan lokeille?

Itselläni tilanne on talonrakentamisen ansiosta siinä mielessä kiitollinen, että pääsen kotilaurille koska haluan ja voin viskoa ustinta vaikkapa vartin ja lopettaa siihen, jos aika ei anna paremmalle myöden. Itse asiassa heittelen harvoin yli tuntia ja kalastan ainoastaan sen, mitä tulee kulutettua. Jos puolessa tunnissa tulee pari haukea, lopetan homman siihen. Turha ahnehtia liikaa.

Mitekäs foorumilaiset toimivat?

[psychocowboy]

Jos puolessa tunnissa tulee pari haukea, lopetan homman siihen. Turha ahnehtia liikaa.
Mitekäs foorumilaiset toimivat?

Itsellä jokseenkin sama periaate eli enään ei oikein jaksa ennätysten perässä juosta vaan hakee sitä apetta ylös eli kaikki tuleva menee ravinnoksi. Jopa "roskakalatkin" kelpaa koska on kissa taloudessa. Harvemmin vaan omilla kalavesillä on mitään ylitarjontaa Ahdin antimista.
Poikkeuksen tekee tietysti sovitut säännöt että esim joissain paikoissa päästetään "luonnon" jalokalat takaisin jatkamaan lisääntymistä.

[allu_]

Haukea kun kalastan, tarkoitus on yrittää niitä vähän isompia kaloja ja päästää sitten ne takaisin. Ruokakalan yläraja on yleensä siinä 3kg pinnassa, sitä isommat vapautetaan. Ruokahaukia otan aina muutaman per reissu. Kuhan ja ahvenen kalastuksessa tilanne on toinen, kaikki syödään mitä saadaan, kunhan vain ahvenet ovat yli 150g ja kuhat tietenkin yli 37cm.

[Puddi]

Itse paljolti kalastan kalastamisen ilon takia. Se on joteinkin aina mukavaa kun pääsee oikeen kunnolla kalaan. Jos kaloille ei ole tarvetta, pääsevät ne takaisin välittömästi. Kuhat, isommat ahvenet ja jalokalat otan kotiin syötäviksi. Ja välillä mateenkin otan.

Jos syönti on hyvä niin kalastan niin kauan kuin kalaa tulee, toki yli menevän osuuden päästän takaisin mutta en lopeta reissua vaikka saisin heti alkuun kirjolohen tai toisenkin.
Hommasta pitää osata nauttia. Komia kesäilta ja kaikki on hyvin   kala nyppii välillä ongessa ja juttuseuraakin on. Kerta kaikkiaan mukavaa touhua tämä kalastus  

[Nipa]

 Kalat päätyy joko takaisin veteen elävänä, tai suuhun, kuolleena. 

[igors]

Ahvenet, kuhat ja jalokalat (mitalliset) pääsevät kaikki ruokapöytään seurakseni. Vastaavasti haukien kohdalla tilanne on sellainen että pahasti kiinniolevat ja vahingoittuneet kalat tulevat kotiin ja vain vahingoittumattomat esim. leuasta kiinniolevat saavat jatkaa roskakalojen puhdistamista.  Itse en näe tässä kovinkaan suurta vääryyttä, enkä tunne olevani eläin (kalan) rääkkääjä vaikka näin toiminkin.

 Olen monta kertaa miettinyt osaa näitä kalmiehiä jotka paheksuvat kalojen vapauttamista.  Onko todella niin että esim särkiparven/ kiiskien kohdalle osuessa kaikki kalat päätyvät hyötykäyttöön ja kaikenlisäksi vielä oikein käsiteltynä.. eli tainutettuna ja verestettynä.  Vai onko ko toiminta vain isompia kuten jalokaloja ja haukia varten....  Ymmärtääkseni kuitenkin pienetkin kiisket tuntevat samanlaista kipua kuin esim kolmen kilon hauki... Jokainen saa ihan itse miettiä toinintaansa näiden ns. roskakalojen kohdalla... itselläni on kylläkin hämärä aavistus tuosta menetelmästä..

[mika922]

Itse päästän kaikki hauet(paitsi syvältä kiinni olevat tai pahasti verta vuotavat) pois, mutta hyvänkokoiset ahvenet, kuhat ja mitantäyttävät jalokalat pääsee kyllä meidän perheen ruokapöytään. Minusta C&R kalastus on järkevää joillakin joilla, mutta muuten kun kalastan, haluan saada kotiinkin viemistä ja samalla nauttia kalastamisesta.

[MikeTonic]

Itselläni kalastus pohjautuu tuoreen ruuan hankkimiseen ja samalla virkistyy itsekin samalla. Toisin sanoen hupi ja hyöty yhdistyvät. Jos kalan tulo on jollain reissulla hyvää luokkaa (eli ruokakalat on jo hankittu), silloin vaihdetaan siiman päähän isompaa uistinta ja lähdetään hakemaan sitä isoa. Yleensä siihen se kalan tulo sitten loppuukin, mutta joskus on ison uistimen vaihtaminen on aiheuttanut mukavan yllätyksen. Onneksi nykypäivänä on kalalle keksitty säilöntäkeinoja ettei niitä tarvitse heittää takaisin veteen kasvamaan, jos niitä ei välittömästi kykene ruoaksi käyttämään. Sama periaate pätee myös pyydyskalastamiseen eli kun ruokakalat lähipäiviksi on kasassa, silloin vaihdetaan ISOsilmäiset verkot pienempisilmäisten sijaan.

Onko todella niin että esim särkiparven/ kiiskien kohdalle osuessa kaikki kalat päätyvät hyötykäyttöön ja kaikenlisäksi vielä oikein käsiteltynä

Särjet tulee yleensä talvipilkiltä hyödynnettyä ruuaksi (muutamaa järveä lukuunottamatta, jossa särjet maistuvat mutaisilta). Avovesiaikaan särjet pääsevät kompostoriin lannoitustarkoitukseen, koska silloin mudanmaku on yleisempää. Sama pätee myös kiiskien osalta. Koitakaa tehdä joskus särjestä ruokaa, niin voitte yllättyä positiivisesti. Särjen voi perata normaalisti, jonka jälkeen ajaa 2-4 kertaa lihamyllyn läpi. Viimeisen ajom yhteydessä lihamyllyn läpi metsäsieniä ja sipulia oman maun mukaan. Kun seos on riittävän hienosävyistä, sen jälkeen mausteet sekaan oman maun mukaan. Sen jälkeen niistä saakin helposti kalapihvejä aikaiseksi. Jos metsäsienet eivät oler riittävän hyvämakuista, sekaan voi laittaa pekonin paloja tai jauhaa jotain muuta särjen lisäksi sekaan. Jos särjet ovat isoja, voi harkintakykynsä mukaan leikata myös selkäruodon pois ennen lihamyllyyn laittamista.

Voin suositella lämpimästi särkein käyttöä ruuaksi, jos sen vain osaa valmistaa oikein ja pyytää sellaisilta vesiltä missä mudanmaku ei pääse esille.

[igors]

Kirjoitukseni pointti ei ollutkaan siinä etteikö  ns. roskakaloja voisi käyttää aivan hyvin myös oikein hyvien ruokalajien valmistamiseen. Hämärästi muistelisin että vielä 1900 vuosina esim. kiiski (liemenä ja mätinä) oli mitä suurinta herkkua jota silloiseen Venäjään vietiin aivan mahdottoman arvokkaaseen hintaan.

Tämä "piikki" mikäli jäi huomaamatta käsitteli ( tai piti käsitellä) nimenomaan sitä seikkaa että "hukkakalojen" käsittely em. pienet särjet ja kiisket eivät saa kunnollista kohtelua juuri tämän kaloille tarpeettomasti aiheutettujen kärsimysten osalta.  Huonona esimerkkinä (kun näin yht'äkkiä en parempaa keksi) mainittakoon hiirenpyydykset joihin monta kertaa hiiret jäävät siten kiinni että ne kituvat pitkän aikaan ennen kuolemaansa.  Tämäntapainen on yleensä aivan normaalia.   Mikäli vastaavaa käytäntöä käytäntöä sovellettaisiin esim kulkukoirien kokoisiin eläimiin niin kyllä aika haloo nousisi.  Näinollen lopetatteko todella pikkukalojen(kin) kärsimykset samoin kuin menettelette esim. kolmen kilon meritaimenen kohdalla.   

[Ahvenana]

Näemmä monella muullakin foorumilaisella on lähes samanlaiset kalatusperiaatteet kuin itsellänikin on. Eli otetaan parit haeut ja kuhat ruokapöytään oikeilla opeilla ja vapautetaan ne kalat, joilla elämä veden alla on vielä mahdollista ja jotka ovat vapautuskelpoisia. Suotta sitä rohmuamaan alkaa, kun ei ole siihen tarvetta. Samalla kalakanta pysyy sopivasti tasapainossa.

Ns. roskakalan saamisesta ei ole niin paljon kokemusta, mutta kunniallinen loppu myös heille...

[NoComment]

Yleensä otan pari haukea mukaan jos sitäkään, muuten pääsevät vapauteen. Kirjolohet ja muut jalokalat otan kyllä mukaan kun niistä on maksettukkin ja ovat todella hyvän makuisiakin.  En siis tarkoita ettei hauki olisi hyvän makuinen jos sen vaan osaa laittaa.   

[salama]

C&R Useesti, vaikka kaloja tulisikin ensimmisellä tunnilla se 20kpl, niin tottakai jatkan. kun teen aina jonkunlaisia kpl tavotteita. vuoteen. sillon oppii kalastamaan, kun kala on koukussa. ei sitä heittelemällä opi.  Muutakun heittelimisen,

[lape89]

Omilla kalapaikoillani on yleensä aika niukasti kalaa, joten kalan saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Kalaan lähtiessäni kysynkin porukoilta, että syödäänkö sitä tänään kalaa, jos sattuu tulemaan, ja jos vastaus on myönteinen niin otan mahdollisesti yhden sopivankokoisen hauen tai pannullisen ahvenia mukaan. Muuten kalat vapautetaan.

Jos taas menen esimerkiksi kirjolohilammelle, niin toki otan koko kiintiön kalat mukaan jos satun saamaan, nehän on jo maksettu ja päätyvät pakastimeen. Muutenkin jalokalat päätyvät pannulle.

[Taho]

Kuhaa kalastaessa lähden yleensä aina (riippuu kalapaikasta) hakemaan ruokakalaa. Yleensä joku 2 kappaletta riittää. Alamittana olen pitänyt sellaista 40 cm kun oikeasti se on vain 37 cm, tietenkin jos kalaa tulee paljon ja hyvänkokoista, nousee myös alamitta. Haukea pyytäessä pyrin päästämään kaikki takaisin, yleensä aina kun haukea saa, niin muutama vahingoittuu niin että on pakko ottaa ravinnoksi. Isot pyrin tästä lähtien aina päästämään takaisin (yli 3 kilon kalat). Ahvenella sama juttu kuin kuhalla. Madetta pyydän aina vain ruoaksi, pienet tietenkin takaisin veteen. Säyneetkin tulee yleensä otettua kun niitäkin melko harvoin saa. Mutta voisi sanoa, että päästän n. 90 % kaloista takaisin, ellei verkkokaloja lasketa.

[PAR]

Näin kalastusharrastuksen vasta-alkajana, on todella lohdullista lukea, että runsauden pulakin on mahdollista. Kyllä ronskisti vaan omaan ruokapöytään päätyi tuo ainokainen kilon hauki, jonka sain viime syksynä.
Mutta jos tuleva kausi osottautuisi vallan toisenlaiseksi. Eli kalaa rupeasi nousemaan ylös yhtenä solkena, niin toimintamuoto muuttuisi. Määrämittaiset jalokalat ottaisin armotta kaikki kotiin. Isot vonkaleet muista lajeista takaisin Seppälän lajia harrastamaan. Muut sekalaiset ruokakalat kannan kotiin ja jos on yli oman tarpeen ja pakastin täynnä, niin kaikki tuttavani ovat kalaruokien ystäviä ja ottaisivat ilomielin vastaan kalaa.
Siis näin tekisin, JOS nuita saaliita nousisi Ahdin valtakunnasta vinhaan tahtiin.

[simoz]

kyllä suurinmman osan päästän takaisin vaan yksinkertaisesti sen takia että ne on liian pieniä, mutta kyllä siihen mahtuu joskus niitä isojakin ja ne yleensä menee pannulle tai uuniin

[djuza]

Kaikki kalat(mitalliset)päätyvät ruuaksi.Jos joskus kävisi niiin että ekan 10 min aikana olisi ruokakalat hankittu niin pitäisi asiaa miettiä uudemman kerran.... .

[][_äski]

Kyllähän sitä kalaa tulee otettua ylös jonkun verran. Pääasiassa 2kg-3kg hauet tulee otettua ruokakalaksi ja sitä pienemmät ja isommat päätyy takaisin. Pakkaseenkin asti tulee säilötyä kalaa ettei vaan pääse loppumman Eli tulee kalaa paljon otettua mutta kullä se kaikki tulee myös syötyä!

[stento-z]

Kyllä vaan jos sattuisi ahvenparveen niin kaikki isommat joutuu ruokapöytään osa heti tuoreeltaan ja loput pakasteesta.Haukien kanssa toimin niin kuin monet muutkin eli vain vahingoittuneet kalat ruuaksi ja muut takaisin kasvamaan.Taimenen kanssa kun en ole niitä saamamiehiä niin oletettavasti joutuisivat ruokapöytään

[Mikko10]

Jos ruokahaukea on tilattu kotiin, niin yleensä otan mukaan 2-3kpl 1-3kg haukea. Samoin myös otan kaikki isot ahvenet fileiksi pannulle, kuin myös kuhat. Sintit ja +4kg hauet pyrin vapauttamaan ellei ole pahoja haavereita taikka kotiin ei tarvitse haukea viedä.