Elämäni synkin kalastusreissu.

[kasankin]

Elämäni synkin päivä oli eilen!!!!!!!!!!
45 min väsytyksen jälkeen se pääs irti
Oli elämäni suurin kala eilen siiman päässä 45 min, enkä edes saanut nähdä et mikä se oli!
Alkoi (mukamas) pohjatärpillä, kiskoin ja revin vähän aikaa ja sit se lähti menemään ja sydän hyppäs kurkkuun.
Siinä me painittiin noin 45 min ison yleisön kera, ja sit tapahtu se klassinen juttu että jigi pomppas pintaan, olin niin pettynyt että otin virppani ja paiskoin sitä kiveen niin kauan että ei ollut mitään siitä jäljellä, ja vavan katkaisin 3 osaan.
Viimekesänä oli sama juttu ja se toistui taas jälleen kerran, miks aina ne isot pääsee karkuun??? jigin koukku oli ihan ehjä, mikä meni pieleen?

Onko muilla ollut sama painajainen kalastusreissussa?

[psychocowboy]

Onko muilla ollut sama painajainen kalastusreissussa?

Ensinnä pahoittelut moisesta tuurista . Ja vastas kysymykseen: on ja tullee varmaan olemaankin. Eipä noita kaikkia voi saada ylös

[Jio]

Uskon tuntuvan pahalta.

Vilpittömät osanottoni tapahtuneesta.

[Toge]

Olen pahoillani, nuo kyllä ottaa päähän ja itsekkin olen vavan joskus moneen osaan laittanut kun pitkän taistelun jälkeen siima vaan yhtäkkiä tuntuu kovin kevyeltä 

viime syksynä olisin yli kympin hauen saanut mut ku ei niin ei, en edes ollut yllättynyt että se pääsi karkuun.

Onko siinä paikassa jossa eilen kalastit niin toutainta? meinaan olis voinu olla järkälemäinen toutain kun noin kauan joutui väsyttäänkin.. luulen että hauki olisi väsynyt jo tossa vaiheessa tai aikaisemminkin.

[kasankin]

Juu se on just se paikka missä toutaimet potkii ja hyppii hullunlailla.
Se vain mietityttää että kuinka isosta oli kyse ja et mikä se oli, en kovinkaan usein kuullut että 45 minsaa on kalaa väsyteltty? tuntuu että siinä olis mennyt ikuisuus ennen ku se olis edes pinnalle tullut näyttäytymään, tuntu että se vaan raivostu enemmän hetki hetkelltä.
Mä raahailin valkoista jigiä pohjaa pitkin ku se iski kii, sen jälkeen ku otin toisen virpan käyttöön niin tuli 2 kuhaa peräkkäin samasta kohdasta, mutta ne oli alle kilosia molemmat.
Se paikka on yhden tehtaan lauhdevesiallas missä on aika voimakas virta keskellä, se iski kii virran sivusta aivan pohjasta, siinä on noin 2,5m vettä.

Olen pahoillani, nuo kyllä ottaa päähän ja itsekkin olen vavan joskus moneen osaan laittanut kun pitkän taistelun jälkeen siima vaan yhtäkkiä tuntuu kovin kevyeltä 

viime syksynä olisin yli kympin hauen saanut mut ku ei niin ei, en edes ollut yllättynyt että se pääsi karkuun.

Onko siinä paikassa jossa eilen kalastit niin toutainta? meinaan olis voinu olla järkälemäinen toutain kun noin kauan joutui väsyttäänkin.. luulen että hauki olisi väsynyt jo tossa vaiheessa tai aikaisemminkin.

[Mikko10]

Voi perskele.  Pahoitteluni tapahtuneesta. Uskon että harmittaa. Voisi kanssa olla joku aivan jättimäinen toutain kun niin kauan sai rihtoa ennenkuin pääsi irti. Tai kuha (?)No, iso kala oli joka tapauksessa, uutta yritystä vaan!

[kasankin]

Tuntuu että tämä oli Onse in the life time    ei varmaan enään saa koskaan kokea 45 minsan taistelua mikä jäi kesken.
Otin niin kovasti sen karkuutuksen että ainoastaan 2 hikistä tuntia nukkunut yöllä olenko tosikko vai

[the juQ]

Mullekkin tapahtui silleen että iso kala katkaisia siiman.. ja peruke oli kiinni.

 

[Mustekala]

Tänä keväänä oli iso hauki kiinni, se tuli rantaan asti kaveri oli ottamassa haukee ylös, mutta haavi oli liian pieni. Noh hauki pääs sitten irti. Kaveri väitti sitä haukee 10 kiloseks mutta ei se niin isolta ainakaan tuntunu. enintään 8kg.

[Nilssi]

Haukihan ei missään tapauksessa saa ton pituista taistelua aikaseks, jos ei ole UL vermeet, ja ala vielä pelleillemään kalan kanssa. Luultavasti joku lohikala(?), jos semmosia sieltä löytyy. Tai tosiaan sitten se toutain. No, eikun uutta matoa koukkuun

[kasankin]

Voin kyllä sanoo että 45 minsaa on jo meikäläiselle riittävän kauan, maitohapoilla kädet jo 20 minsan jälkeen.
Ja ku vahva siima oli pelissä niin yritin välillä saada sitä pintaan, mutta siihen ei ollut mitään mahdollisuuksia.
Sit ku se jigi pomppas pintaan niin voitt kuvitella sitä tunnetta mikä meikään valui. Siinä ei olis edes hyvä hermonen kaveri hymyilly, ja vielä kesän ensimmäisen hirviön karkuutus painoi mieltä.
No voin kyllä tunnustaa että hermot ei ole vahvin osa minussa, mutta joskus jokainen kokee tämän saman niin tietää tunteen. Ja pahin on tietämättömyys joka painaa ku miettii et mikä se oli ja mikä meni pieleen.

No jos kerran vapaa piti ruveta katkomaan heti tapahtuneen jälkeen, niin vika lienee kalastajan huonossa hermorakenteessa; et malttanut väsytellä riittävän rauhassa.

[kasankin]

Lohikaloja täälä ei ole, ja hauki se ei ollut. jäljelle jää vielä liian monta vaihtoehtoa 

Haukihan ei missään tapauksessa saa ton pituista taistelua aikaseks, jos ei ole UL vermeet, ja ala vielä pelleillemään kalan kanssa. Luultavasti joku lohikala(?), jos semmosia sieltä löytyy. Tai tosiaan sitten se toutain. No, eikun uutta matoa koukkuun

[Tonnikala85]

Hyvin mahdollista että oli joku reilu kymppinen hauki.

Viime vuonna sain ne pari reilua kymppikiloista haukea ja väsyttämiseen meni se noin 30min. Välineet ovat melko rajut vetovavat ja kelat ja siimat, jotta jarru oli niin tiukalla kun vain sai, kun tiesi että siima ei poikkee, silti meni välillä että viuhui vain toiseen suuntaan kuin mä yritin kelata.

Jotta jos sulla oli joku vähä hentoisempi heittely setti kysees, niin hyvinkin mahdollista, että pysyi tuon 45min pinnan alla. En mäkään nähnyt noita kertaakaan ennemmin pinnalla, kuin nousivat aivan suoraan lopuksi veneen vierestä pohjasta pinnalle, sitten atrain heilahti


Niin ja koita nyt toipua tästä menetyksestä ja uudestaan vain yrittämään samaan paikkaan, kyllä se sieltä vielä tulee ylöskin

[J-KING]

vuonna 06 ahvenanmaalla eckerönlahdella tapahtui joitain joka vieläkin herättää yöllä ja huomaa olevansa tuskahiki otsalla. Eli noin 25 min oli kesytetty lohta ja parikertaa tehty näkö havainta kalaan, arvioimme n.15kg. Olimme poistaneet jo melkein kaikki muut virvelit, nostaneet takilat ja plaanarit. Valmistauduimme lähtemään perään kun tapahtui jotain  jota en olis ikinä uskonut tapahtuvan, kala oli meistä sillä hetkellä n.200m ja hyppäs upeasti pintaan, sitten..... siima napsahti poikki veneen ja kalan puolivälistä. Siima oli 0.50mm Biggame ja juuri vaihdettu

[Kalamikko]

Moi!

Noita ikäviä hetkiä on varmasti jokaisella vähänkin aktiivisemmalla kalamiehellä ja naisella. Itsellä kaikista pahin tapahtui vuonna 98 kun olimme kesäkuussa Helsingin Kasuunin edustalla uistelemassa lohta. Iso lohi puraisi Iron-Horn peltiin ja yli tunnin väsyttelyn jälkeen irtosi näkemättä edes koko kalaa. Kala iski uloimmasta plaanarista ja veti varmaan 150m siimaa ulos heti alkuun. Saimme kalaa kolme tai neljä kertaa hyvin lähelle venettä mutta kala sukelsi joka kerta syvälle emmekä nähneet sitä kun se veti sen kuuluisan viimeisen syöksyn.

Muita karmivia karkuutuksia on tältä syksyltä 07 noin 5-6kg:n järvilohen karkuutus haavista ja vuoden 06 keväällä n. 3kg:n onkisiian karkuutus. Samana keväänä sain tosin lohdutukseksi 2150g siian josta on kuvakin täällä.

Mikko T

[lape89]

Synkin kalareissu on kyllä muutaman vuoden takaa keväältä, kun olin vasta aloittelemassa heittokalastusta. Olin juuri saanut uuden, elämäni ensimmäisen haspelisetin. Shimano AX4000RA-setti, johon olin sitten ostanut 0.40mm monoa, jotta siima varmasti kestäisi. Olin myös ostanut vähillä rahoillani Professorin, koska isä oli sanonut, että sillä tulee takuuvarmasti kalaa.

Oltiin sitten kaverin kans vakiopaikalla heittelemässä, mutta mitään ei tainnut tulla. Kohta siihen tuli naapurin isäntä autollaan Kalastusvehkeet takakontissa ja kyseli onko kalaa tullut. No se sitten lähti vähän kauemmaksi joen mutkalle, josta se sanoi kalaa tulevan takuulla. Käski meidän seurata polkupyörillä ja tokihan me mentiin, kun haluttiin nähä uusia kalapaikkoja. Saavuttiin perille, siellä oli aika paha ranta, pysty jyrkkä ja matkaa ainakin metri vedenpintaan. Kalastelimme ja kalaa tulikin hyvin, jokainen saimme hauen  . Naapurin isännällä oli pitkävartinen haavi joilla kalat saatiin hyvin ylös.

Kohta äijä kyllästyi kalastamaan ja lähti pois, vieden tietysti haavin mukanaan. Jäimme kaverin kans vielä joksikin aikaa heittelemään. Saman tien, kun naapurinisännän auto oli kadonnut näköpiiristä, minulle iski suurin koskaannäkemäni hauki. Hauki vei siimaa miten halusi ja koska olin kokematon väsyttäjä homma alkoi tuntuakkin jo epätoivoiselta. Mutta, kauan haukea väsyteltyäni se viimein väsähti ja tuli lopulta aivan tukkina jalkojeni juureen rantaan. Siinä se sitten oli, elämäni hauki uusi Professor syvällä kurkussa, mutta kuitenkin hauki oli liian kaukana. Liian kaukana tosiaan, ei aivan käsivarren pituus riittänyt haukeen asti ja haavia meillä ei enää ollut. Mitään muuta ei sitten hädissään keksitty, kuin yrittää nostaa haukea siimasta sen verran, että saisin hauesta otteen.

Arvaahan sen miten siinä kävi. Juuri kun olin saamassa kalasta otteen 12kg monofiili napsahti poikki ja hauki jäi rantaveteen väsyneenä Proffa suussaan kellumaan. Sitten kohta se vajosi pohjalle. Vieläkään en ole toista kertaa sen kokoluokan haukea uudestaan nähnyt ja sen voin sanoa, että silloin otti pattiin.

[kevytkalastaja]

Varmaankin pahimman v*tutuksen aiheutti viimekesäinen iltauistelureissu Oulujärvellä Manamansalon lähellä:

Tuuli oli erittäin kova, josta huolimatta päätin lähteä mökkilahdelle haukea ja ahventa yrittämään -rennosti parin oluen ja kolmen vavan arsenaalilla; kaksi haukivapaa ja yksi ul-setti ahvenia varten (150cm Nexave+1500 Caprice+puola täynnä 0,12/0,15 Firelineä) perässään Tami 60P.
Pannukarkeita ahvenia tuli mukavasti ja pari reilumpaa haukeakin veneessä ehti käydä, ennen kuin jalkovälissäni seissyt Nexave taipui ja taipui, Caprice huusi kuin viimeistä päivää ja ohutta Firelineä juoksi kovaa vauhtia kelalta.
Ehdin jo kiroilla, että pohjassa, kunnes muistin että ko. paikalla on vettä ainakin kymmenen metriä.. Pätkäisin kaksi muuta siimaa poikki ajatellen, että kyllä kelluvan siiman avulla uistimet löytää jälkeenpäin.

Sitten otin vavan käteeni, jolloin tunsin kovaa jumputusta ja tasaisen vahvaa kiihtyvää vetoa. Välillä kala pysähtyi paikoilleen junnaamaan, mutta sitten taas mentiin. Kolmannen syöksyn alkuvaiheissa tulin katsoneeksi Capricen puolaa, jolloin todellisuus iski lekalla päähän; siima ei riittäisi. Jarrun tiukkuudella ei ollut _minkäänlaista_ vaikutusta kalan menohaluihin. En ehtinyt kääntää venettä ja lähteä moottorilla perään, ennenkuin siima loppui ja 'naps!.'  Ketutus oli mittaamaton.
Hetken ristiinrastiin ajeltuani löysin haukisiimat vedestä ja sain pelastettua uistimet perukkeineen. Johan olikin aika vaihtaa uudet siimat, ajattelin.

Seuraavana aamuna menin kokemaan puolen kilometrin päässä edellisillan tapahtumapaikasta olleita kuhaverkkoja. Sieltä löytyikin oikea hirviö; 5,2kg taimen. Sillä ei sentään ollut Tamiani leuoissaan, mutta 'tuollainen se oli..' -tunnetta ei voinut välttää..

edit: Pari typoa korjattu.

[Dukes]

Viime kesänä olin Mikkelissä isovanhempien mökillä. Pienellä järvellä kalastelin ja nautin juuri alkaneesta kesälomasta. Kaikista hienointa järvessä on että eipä siellä muita oikeastaan kalassa koskaan käy. Joskus eräs emäntä käy onkimassa. Joten kala söi pirun hyvin koko reissun ajan. Hauki kanta ei kylläkään ole kuin sellaista 1,5 kiloista. Tai niitä sieltä kaislikosta vetein. Siinä sitten pienessä vesisateessa pyörittiin järvellä soutuveneellä. Ilman yllättävä jäähtyminen ja kevyt sade pisti kalat ihan sekaisin. Sitten eräässä vaiheessa tajusin et nyt ei ole ihan mikä tahansa puikkari kiinni. Alkoi siimaa lähteä kelalta julmetulla vauhdilla ja ekan kerran sai tehdä oikein töitä. Tiesin koko ajan että nyt on joku normaalia isompi kiinni. Sain kuin sainkin kalan veneen viereen ja tajusin millainen mamma siellä kiinni oli. Ikänä en ole niin isoa kalaa nähnyt. Pituuttakin oli reippaasti yli metrin. Siinä sitten alkoi jalat tärisemään. Varsinkin kun tajusin että kala ei edes hirvittävän hyvin ollut kiinni. Kun kyseessä oli Rapalan Husky Jerk jossa on säällittävät koukut. Hauella oli kuitekin pirusti virtaa vielä ja se lähti taas viemään. Samaan aikaan huusin pikkuveljelle että lähdes soutaa hiljalleen rantaa kohden. Pappakin oli rannalle tullut kattelemaan että mitäs pojat touhuu. Ja oli hyvin ihmeissään että mitä siellä tapahtuu. Sainkin sitten taisteltua hauen taas sille etäisyydelle että päästiin käsiksi. Lopulta pikkuveli sitä oli haavittamassa jo, mutta prkl. Niin siinä kävi että kokematon haavittaja munasi ja kala pääsi karkuun. Olin jo kerennyt huutamaan voiton huudot kun näin että veli sai sen haaviin. Mutta kun se oli vähän turhan pieni siihen touhuun. Jonkun verran kyllä otti päähän sen jälkeen. Pappakin tokaisi vaan ettei niin isoa haukea oli ikänä nähnyt. 1-0 sille hauelle. No onneksi seuraavan päivän ahven enkka sentään lievensi tuskaa hieman.

Ensi kesää varten olen jo tehnyt suunnitelmat ja selvittänyt missä kohtaan syvennyksen sijainti tarkemmin on. Joten sen pirun kyllä sieltä saalistan.
En luovata ennen kuin pääsen samaan kuvaan sen kanssa.

[4ht3ri]

Oma p*skin reissu oli seuraava.
Oli juhannuksena kavereiden kanssa tarkotus lähteä koskelle kalastaan , läpi yön tietenkin.
No vaihettiin paikkaa ja mentiin erään padon alle heittelemään.
Eka heitto ja *NAPS!* vapa keskeltä poikki..... ei s**tana , ketutus oli niin armotonta että pistin katkenneen palan miljooniksi paloiksi ja lopulta heitin koskeen.. Tässä vaiheessa oltiin kalastettu vajaa tunti.
No soitin faijalle että tuos uus virppa, ja samassa akku loppui kännykästä.
Vavan katkeamisen jälki v*tutuksissa heitin kännykän puuta päin...
No aamulla sitte onneksi tajusin et känny ei menny rikki ja vavan kun vein liikkeeseen takas ja sanoin että se katkes itestään , niin ne lähetti sen maahantuojalle takas , ja kappas sieltähän tuli kokonaan uusi vapa!
Loppu hyvin kaikki hyvin , mutta reissu oli pilalla..
Kuvitelkaa istuvanne kivellä ja katselemassa kavereiden kalastusta.


EDIT: hiukka sensuuria peliin

[kalamies3]

Oma p*skin reissu oli seuraava.
Oli juhannuksena kavereiden kanssa tarkotus lähteä koskelle kalastaan , läpi yön tietenkin.
No vaihettiin paikkaa ja mentiin erään padon alle heittelemään.
Eka heitto ja *NAPS!* vapa keskeltä poikki..... ei s**tana , ketutus oli niin armotonta että pistin katkenneen palan miljooniksi paloiksi ja lopulta heitin koskeen.. Tässä vaiheessa oltiin kalastettu vajaa tunti.
No soitin faijalle että tuos uus virppa, ja samassa akku loppui kännykästä.
Vavan katkeamisen jälki v*tutuksissa heitin kännykän puuta päin...
No aamulla sitte onneksi tajusin et känny ei menny rikki ja vavan kun vein liikkeeseen takas ja sanoin että se katkes itestään , niin ne lähetti sen maahantuojalle takas , ja kappas sieltähän tuli kokonaan uusi vapa!
Loppu hyvin kaikki hyvin , mutta reissu oli pilalla..
Kuvitelkaa istuvanne kivellä ja katselemassa kavereiden kalastusta.


EDIT: hiukka sensuuria peliin

mut millai veit vava liikkeesee jos heitit se koskee ?

[Dukes]

Yksi reissu myös oli ihan kiitettävän synkkä. Lokakuussa 2005 armeijasta kotiuduttuani ja sitä kovasti juhlittua päätettiin kaverin kanssa lähteä oikein kunnolla koko päiväksi heittelemään porin rantapaikkoaja. Kun molemmilta oli kausi mennyt pääasiassa "vihreissä". Ensimmäiseksi päätettiin mennä Revaskerin sillalle. Paikalle päästyä kävi vähän köpelösti.
Ensimmäinen heittoni, hups liukastuin ja olin puolittain meressä. Eipä siinä mitään muuta kuin takasin kotiin kovan veetuksen saattelemana. Kaveri ei kerennyt heittämään heittoakaan! 

[TMU-82]

Oma synkin reissu oli viime kesänä kun kaverin kanssa oltiin Mäntyharjulla uistelemassa ja heittelemässä. Vettä sato koko viikonloppu ja oltiin teltalla liikenteessä. Ainoa helpotus oli telttasauna jota tuli käytettyä sitten suhteellisen ahkeraan. Yhtään kalaa ei saatu, mutta reissu oli kyllä ihan mukava loppujen lopuksi kun pääsi irtautumaan arjesta. Muutama uistin tuli hukattua, mutta niitähän saa kaupasta lisää. Eli vaikka oli synkin reissu, niin silti oli mukavaa. Ei sitä aina pidä kalaa saada taikka hyvässä ilmassa kalastella  Jos varmaa kalaa haluaa niin menee lähimpään kauppaan...

Edit: Tuli viime kesän Nilsiän kalastusreissu mieleen kun oltiin 6 kaverin kanssa mökkeilemässä ja oltiin lyöty kossupullosta vetoa(eli kaikki antaa pullon voittajalle) joka saa isoimman kalan. Muut oli saanu sellasia 2kg haukia kun omaan uistimeen nappasi reilu 5kilon hauki. Aikani väsyttelin sitä ja kun oli aika napata ylös niin kaveri päätti työntää haavin väliin vaikka mulla oli gripit valmiina...sehän otti sen sitten etupuolelta(vuoksiviiksi käytössä eli kaksi vaappua) ja tarras ekaan vaappuun kiinni...hauki pääs sitten vapauteen ja siihen jäi mun kossupullot...mut sellasta sattuu 

[kasankin]

Kaikki reagoi omalla tavallaan, jotku haukottelee ku mörkö jää veteen jatkamaan matkaansa, ja jotku petty tosi rankasti ja pistää esm. vavan paskaksi  ja sit jos sama toistuu useamman kerran niin alkaa pikkasen viheltämään nupissa, ei voi muuta ku itteensä syyttää, ja katkeruus kohdistuu itteensä aina, eihän se ole kenenkään toisen syytä.

Mä en ymmärrä mitä synkkää siinä on, jos on pidellyt isoa, vaikkei se ylöstullutkaan. Ei vaan ollut tällä kertaa pyyntimiehen kala. Eikö jokainen munat pataan reissu ole kuitenkin synkempi kuin reissu jossa on hyvä tapahtuma, vaikka karkuutukseksi ääntyikin. Mokomn takia sit viel välineet rikkoa, hohhoijaa. No lisää myyntiä jossain välneit myyväs liikkeessä.