Tietääkseni igors on tehnyt noita pari kipaletta. Ensimmäisellä versiolla ainakin minun aikanani saanut useita ruokahaukia lusikkalusikalla. Ui aika näppärän näköisesti. Tainnut saada yhden säynäksenkin sillä. Jos väärässä olen igors voi korjata

Käytiin tuossa igorsin kanssa iltakalassa. Ensin mentiin kokemäenjoen varrelle muttei sopivaa kalapaikkaa löytynyt. Sitten mentiin rautatiesillalle ja oltiin loppuilta siellä.Välisillalla oli joku ukko joka sai paljon kuhia ja otti ne mukaansa, kaikki varmasti alle 37cm. Jigillä se niitä nyppi. Kummaa touhua  Heittelimme igorsin kanssa molemmat jigiä. Itse sain ylös yhden hauen. Olisiko vajaa 700g. Takaisin pulikoimaan. Yhdessä vaiheessa jigi jäi pohjaan joten kapusin n. 2m veden yläpuolella olevalle sillalle ja kiskoin sen sieltä irti. Sitten heitin siitä kerran ja tietysti silloin kala iksi kun se vaikeimmin on saatavissa. Sain sen kaksi kertaa pinnalle ja voin sanoa että olisi kilo mennyt rikki. Juuri kun olin saamassa sen rantaan josta igors sen olisi poiminut niin tiehensä lähti Ensimmäistä kertaa ahven taivuttaa vapaa kunnolla. Oltiin siinä kymmeneen asti. Tuon ahvenen jälkeen ei mitään tullut.

Kyllä jollain riittää vaan pokkaa! on se kumma juttu kun ihmiset ei osaa vaan yksinkertaisesti aina ajatella ja se hissi ei kaikilla nouse vaan ihan ylimpään
kerrokseen saakka! Ei se ainakaan kalakantoja hirveesti paranna. Luulis niiden edes vähän miettivän kun toiset vielä seuraa tilannetta vierestä.
Ens kerralla kannattaa ottaa jo mela käteen valmiiksi kun lähtee asiasta neuvottelemaan.

Huomenaamulla taas kokeilemaan onneani aallonmurtajalle. Pyytäjinä tuttuun tapaan onki sekä jigi.Raporttia ja tod. näkösesti kuvia tulossa huomenna

Mukava reissu oli tosiaan! Isoin haukeni oli painoltaan 2.88 kiloa.  Tuli samalla todettua että J-king toimii hyvin myös hauellakkin. Vaikka olihan se tiedossa kun tätä foorumia lukee. Väritys muuten oli Duke Special! 

Hyvinhän se tuntuu pelittävän itsekullakin Mutta asiaan. Kun ei niin paljon heittokalastettu siellä kaverin mökillä mitä odotin niin tarvitsee jo suunnitella joksikin päiväksi kalareissua. Mahdollisesti jo huomiseksi? Petyin vähän kun kaverin kanssa ei niin paljon heitelty

Tulin juuri sopivasti pois mereltä.  Vettä sataa niin että ei meinaa tien toiselle puolella olevaa naapuria nähdä.  Taivaskin veti niin mustaan pilveen että täytyy laittaa valot huoneeseen päälle....  Veneen tyhjennys kävikin sitten aika nopeasti.  Heittelin ensin siinä poukamassa kun tuntui noita pikkukaloja siinä hyvinkin paljon olevan.  Taisivat kaikki olla pieniä särkiä sillä yksikään ei ottanut uistimeen kiinni.  Ajoin siitä sitten merelle ja heittelin reflexiä.  Eipä tuntunut kaloja kiinnostavan.  Vaihdoin sitten mörrymin siiman päähän.  Hiljaista oli, niin hiljaista, mutta en siltikään antanut periksi vaan ajelin aina välillä pienen matkan ja taas kokeilin.  Nappasi hauki kiinni.  Olisikohan ollut parikiloinen ruokahauki.  Sai jatkaa matkaansa kun en tällä reissulla mukaani hyväksy kuin ahvenia tai kuhaa.

Siihen se kalantulo sitten loppuikin vaikka ei edes kunnolla ehtinyt alkaakaan   Ajoin "sumpun" vierestä ja aivan hetken kävikin mielessä josko sittenkin hakisin muutaman hauen.  En kuitenkaan poikennut sinne vaan kokeilin hieman pidenmältä mereltä olisiko siellä ahventa.... Ei ollut......Tuli oikein musta pilvi taivaanrantaan ja kun sääennusteessa oli ilmoitus mahdollisesta ukonilmasta niin olikin sitten viisainta jättää onkiminen toiseen kertaan.  Ajoinkin sitten kotiin ja päätin heti naputella koneelle tästäkin reissusta.  Tuntuu nuo hauet suorastaan vainoavan minua.  Vaikka kuinka olisi jotain muuta pyytämässä niin aina kuitenkin muutama hauki käy morjestamassa. Täytynee katsella vähän kauniinpaa ilmaa ja mennä vielä kerran noita ahvenia hakemaan, kyllä niitä siellä on.

Oltiin aamulla heittelemässä merellä Igorsin ja isäni kanssa. Ei tuntunut hauki aurinkoisesta säästä piittaavan vaan otti yhtä hanakasti uistimeen kun aina ennenkin.Aluksi ajoimme sinne missä Igors viimeksi oli Dukesin kanssa. Sieltä muutama 1.5-2kg hauki ja pari todella raivokasta tärppiä. Ei ottanut kiinni. Sitten ajoimme sumppuun. Joimme siinä kahvit ja söimme pullat ja sitten tositoimiin. Vähänaikaa oli hiljaista kunnes isälle tuli reissun eka ja ainoa kala. Pieni vauvahaukihan se Otti reflexiin kiinni.Vähänajan päästä sain n. pari kiloisen ja igors myös. Sitten olikin jo kohta ruvettava lähtemään kunnes vapani niiasi. Muutamassa minutissa tuli kala ylös. Oltaisiin vapautettu se mutta pappia piti antaa kun sätki niin pirusti haavissa että siinä oli siimat sun muut sekaisin haavissa ja hauessa. Sitten kala puntariin ja 4.2kg näytti rapakalan vaaka. Isoin kala jonka olen saanut tuolta, eroa edelliseen on 200g Ihan kiva reissu oli jälleen, ja kalaakin tuntui tulevan, lukuunottamatta isääni joka nyppi noin 10kg ruohoa pohjasta..  PS. ÄLÄ KLIKKAA KUVAA, JÄI VÄHÄN ISOKSI.

Tuolla paikassa käy oikeastaan mikä vaan lusikka, vaappuun tulee sitten jo pohjaruohoa niin paljon ettei vaappu innosta. ja tuo haukeni tarttui Abun hopeiseen atomiin. Kaikki hauet sain sillä

Oli eilen jällen niin kaunis kalailma että sen käyttämättä jättäminen olisi ollut suorastaan syntiä.  Siis illansuussa venevalkamaan isot ahvenet mielessä.  Oli yksi kalamies siellä jo onkensa kanssa.  Vaihdettiin luonnollisestikin kuulumiset.  Kertoi että oli aamulla ollut siinä venevalkamassa käymässä venettään katsomassa ja siellä oli ollut porukkaa ongella.  Olivat saaneet oikein isoja ahvenia......ja paljon.  Kalamiestä oli harmittanut kun itsellä ei silloin ollut kalavehkeitä mukanaan ja oli siksi tullut nyt iltasella kokeilemaan.  Itsekin sitten heittelin lippaa siinä kymmenisen minuuttia mutta eipä olleet ahvenet enään paikalla.

Ajoinkin sitten merelle ja siellä suoraan sinne missä oltiin Dukesin kanssa heittelemässä.  Niin ja Mikon ja Mikon isän kanssa sieltä aloitettiin kalareissumme kun viimeksi olimme merellä.  Sorsastus oli alkanut.  Ukkoa oli pyssyjen kanssa kaislikon reunustoissa.  Vähän se hankaloitti minunkin kalastustani kun en viitsinyt mennä sitten siihen kovinkaan lähelle pyssymiehiä etten heidän saalistaan karkoittaisi.  On ihan fiksu tapa ottaa toisetkin huomioon.  Meninkin sitten sinne missä ei noita metsästäjiä näkynyt.  Kalapaikkana se ei ollut niin hyvä kuin se mihin alunperin ajattelin mennä.  Tai mistä sen sitten tietää, voi ollakin että siitä hyvästä paikasta ei olisikaan mitään saanut.

Tarkoitus oli jälleen saada vain ja ainoastaan ahvenia joten heittelin koko illan ainoastaan Meppeksen kumikalaa jossa lippa edessä. Tämäntapainen on varmaan parasta mahdollista pyydystä ja päästä kalastusta että ei edes yritä sellaista kalaa jota ei kotiin veisi.    Kaksi heittoa ja kaksi ahventa ylös.  Jeeees nytpä alkoikin hyvin.  Sitten hieman rauhoittui mutta kyllä aina silloin tällöin joku kävi kokeilemassa onneaan.  Kalaa tuli noin joka viidestoista heitto, välillä muutama ihan peräkkäin ja välillä hetken aikaa tyhjää.  Aika jännää oli heitteleminen kun siellä tuntui olevan noita vauvahaukiakin aika lailla. Koskaan ei tietänyt kumpi siellä olisi vauvahauki vai iso ahven.  Vauvahaukia taisi tulla katsomaan minua kymmenkunta jotka onneksi kaikki olivat niin nätisti kiinni että pääsivät takaisin, yhtä kokemusta rikkaampana.

Tulipa sieltä muutama ihan kelvollinenkin kala.  Suurin ahven painoi 380 grammaa ja sitä hieman pienempiä oli useampia.  Kaiken kaikiaan sain ämpärin puolilleen noita ahvenia. Oli sitten tänävuonna paras ahvensaalis.   Katselin kun hieman pidemmällä kalat pomppivat vedestä illan hämärtyessä ja pakkohan minun oli sinne sekaan lähteä. Oli sellainen pieni poukama jonka kolmelta sivulta kaislikko pisti esiin.  Tarjosin kumikalaani sinne pomppivien kalojen sekaan.  Heti tempaisikin oikein kunnolla.  Hauki siellä rettuutti minun pientä kumikalaani.  Oli oikein komean kokoinen ruokahauki varmaankin yli kolmekiloinen.  Sainkin hetken aikaa tapella sen kanssa kun se aina meni pohjassa kasvavien ruohojen sekaan.  Sainpa sen kumminkin veneen viereen ja "kalanikin" pelastettua sen suupielestä.  Kovin oli uistimeni murjotun näköinen, varsi aivan mutkalla.  Väänsin sen suoraksi ja ajattelin että kyllä sillä varmaan ahvenia vielä voisi ylös saada.  Kalat kyllä siinä pomppivat mutta muuta en sieltä ylös saanutkaan.

Kävin sitten vielä uudelleen alkuperäisellä kalapaikalla ja sainkin sieltä vielä muutaman ahvenen.  Rupesi hyttysiä ilmaantumaaan. Ilta oli siinä mennyt ihan mukavasti ja kun noita ahveniakin oli jo riittävästi niin päätin sitten ajaa kotiin.  Olikin oikein mukava reissu   Nappasin kameralla kuvan tuosta ahvenien "kotipaikasta" ja kotiinmennessäni auringonlaskusta merellä.

Tuli eilen käytyä iltaa istumassa yhden eläkeläispapparaisen luona ja tietenkin keskustelu kääntyi myös kalastukseen. Tänään sitten aamupäivällä lähdimme tositarkoituksella liikenteeseen.  Tarkoituksenamme oli vain ja ainoastaan saada ahvenia pyydystetyksi.  Venevalkamassa oli mies korjaamassa laituria ja kertoi että taas oli porukkaa aamulla saanut sieltä isoja ahvenia.  Kokeilimme sitten itsekin sitä hetken aikaa mutta yhtään isoa ahventa emme saaneet.  Lähdimme sitten ikäänkuin merta edemmäksi kalaan katsomaan onko ruoho aidan toisella puolella vihreämpää.

Itselleni laitoin reflexin ja kaverille mörrymin.  Ajelimme aina hetken matkaa ja heittelimme kymmenisen kertaa... ajelimme hetken matkaa ja heittelimme kymmenisen kertaa.... ajelimme ....jne jne...kovin oli yhtä hyvä (huono) tulos joka kerta, ei edes yhtään tärppiä.  Ajoimme jopa "sumpun" ohitse poikeamatta kun kerran ahvenia olimme hakemassa.  Eipä meillä kahdella eläkeläisellä mikään kiire ollutkaan kun aikaa meillä olisi vaikka muille jakaa.  Menimme pikkuhiljaa aina vain kauemmaksi merelle ja olimme jopa paikassa josta muutamia vuosia sitten olin saanut kymmenellä heitolla yhdeksän ahventa veneeseen mutta nyt pysyi saaliimme tasan nollassa.  Lähestyimme sitten karikkoa jonka vierestä tämän kaverin kanssa kerran saimme tuplatärpillä ruokahauen ja säynään. 

Vaihdoinkin sitten kaverille J-Kingin ja itselleni lusikka-lusikan.  Lusikka-lusikka olikin sitten täällä kovempi luuta, yksi nätti ruokahauki kävi sitä ihmettelemässä liiankin läheltä joten jouduin sitä hieman avittamaan jotta sai lusikan pois suupielestään.  Kaverilla kävi joku töytäisemässä mutta ei suostunut kiinni jäämään.  Aurinko paistoi todella kauniisti ilman pilven varjoakaan ja tuulikaan ei oikein puhallellut. Vesi oli todella kirkasta ja voinee olla että ilma ei oikein paras mahdollinen kalastukseen ( saaliin saannin kannalta) ollutkaan.  Joo, seli seli 

Aikamme siinä virvottuamme lähdimme kotiinpäin ja jotta kaverille edes yksi kala saataisiin niin pysähdyimme "sumppuun"  Tietenkin siellä sitten hauet olivatkin enenmän kiinnostuneita tuosta lusikka-lusikasta ja siihen tarttui ihan nätin kokoinen ruokahauki.  Hetken temmeltyään suostui tulemaan kuvausetäisyydelle josta sitten nappasinkin kuvan.  Sitten vielä piti hieman auttaa lusikkaa pois suunpielestä.  Kaverille tulikin sitten tästä reissusta vain aurinkoista happirikasta ilmaa ja saipa olla ainakin hyvässä seurassa .

Kun tuota luppoaikaa tuntui kertyvän niin suunnittelin jo seuraavaa projektia joka on haarukka-lusikka.  Onhan se muhinut jo hetken mielessä mutta ongelmana on ollut miten siihen haarukkaan saisi koukut nätisti "ympättyä".  Tuo haarukka-uistin kun pitäisi näyttää haarukalta vielä heittokunnossakin.  Uskoakseni olen tuon kuitenkin saanut ratkaistua ja kunhan emäntä selkänsä kääntää niin "lainaan" yhden haarukan ja väsään siitä oikean mahtiuistimen. Toivottavasti jo ensi viikolla sitten saamme saaliskuvina ihailla tuota tekelmää.  Nyt sitten vielä yksi kuva tuosta lusikka-lusikasta jonka hauki meinasi omia.

Käytiin Mikon kanssa merellä.  Heti aluksi oli suunnitelmissa ahvenien saaminen ja hauet saisivat sitten odottaa vuoroaan.  Ajoimmekin heti suoraan sinne ahvenpaikalleni.  Tuntui vauvahaukia taas lahdelmassa olevan ihan liiankin kanssa.  Minä heittelin meppeksen lipallista kumikalaa ja Mikko luotti reflexiin.  Jälleen samojen kivien luona jyrähti oikein nätti ahven uistimeeni.  Heitinkin sitten ankkurin raahaamaan kasvillisuuden sekaan joten vauhti ei aivan kovaksi yltynyt tuulesta huolimatta.  Vaihtelevalla menestyksellä saimme kymmenisen kotiin asti vietävää ahventa. Aina välillä kyllä nuo vauvahauet tahtoivat tulla myöskin mukaamme mutta emme niitä huolineet. Onneksi ne olivat niin nätisti kiinni että saimme ne hyvin irroitetuksi.

Koska aikamme Mikon huomisen matkan johdosta oli  rajoitettu niin lopuksi vielä ajattelimme pienen hetken ennen kotiinlähtöä haukiakin "jallittaa".  Mikko luotti tänään Atomiin ja minä J-Kingiin missä oli kolmikoukkujen tilalla vain yksikoukkuinen.  Kyllä taas olisi ruokahaukien hinta Porissa laskenut jos kaikki olisivat mukaan meille veneeseen päässeet. Taisimme saada kymmenisen ruokahaukea aivan pienessä ajassa.  Mukaan mahtui mm. kaksi kaksoistärppiäkin.  Olivat lisäksi melkein peräkkäisillä heitoilla.  Oli sitä kiva seurata kun molemmilla nätinkokoinen hauki mennä viuhtoi melkein toisiinsa sotkeutuen.   Tämmöstä sitten tänään.  Kamera oli kyllä mukana mutta eipä noita kuvia nyt kuitenkaan otettukaan.