Vaimolle tuli eilen tyttöystäviä iltaa viettämään ja jokainen mies tietää että silloin on parasta pysyä mahdollisimman kaukana. Lähdinkin sitten jo hyvissä ajoin merelle, kuinkas muutenkaan. Nyt olikin sitten vene suorastaan täytetty varusteilla kun
Ahvenia jälleen oli tarkoitus pyytää. Yksi kalamies kertoi että oli saanut ko harvinaisia kaloja

mutta paikka oli aivan viimeisien saarien luona oleva syvänne. Rannan tuntumasta niitä ei ole edes verkkomiehet saaneet. Yksikin kertoi tällä viikolla että oli ollut 300 metriä verkkoja ja 3 (kolme) ahventa oli saanut. Nyt kun sitä aikaa oli aivan normaaliakin enemmän niin sinne pidemmälle sitten ajelemaan.
Tuuli jotain kymmenen sekunnin luokkaa ja suoraan Ruotsista saakka. Ajoin hetken kaasu pohjassa mutta kun vene muutaman kerran loikkasi ilmaan ja tuli perä edellä alas oli pakko hieman himmata vauhtia. Mieteinkin jo sitäkin että mahtaakohan istumalihaksiin syntyä mustelmia. Perille kuitenkin päästiin ja kaikki välilevytkin olivat ehjinä. Ankkuri ei oikein tuntunut pitävän siinä aallokossa mutta oli siitä vastaavasti sitten hyötyäkin. Tulipa sitten ongittua yhtäaikaa kaikilla mahdollisilla välineillä.
Ensin pilkki veteen veneen viereen. Sitten kelalla varustettu mato-onki pyytämään, lisäksi heitein jigin siten että se laahautui pohjan tuntumassa. Otin sitten toisenkin heittovehkeen käyttöön ja sillä sitten lippaa heittelmään. Ihan hyvin nämä kaikki luonnistuivat kun aallokko heilutti venettä ja tuuli kuljetti ankkurista huolimatta venettä tuulen mukana. Ahvenia ei kuitenkaan tullut

Ajoin siitä sitten "karikkosaareen" kun siinäkin on heti rannasta ulospäin kymmenisen metriä vettä. Taas kaikki mahdolliset kalavehkeet pyytämään. Istuin ja ihmettelin tätä elämän menoa. Siinä todella sai miettiä syntyjä syviä kun kalatkaan eivät häirinneet mietintääni. Toisaalta tuntui aivan hullulta istua veneessä ja onkia kaikilla mahdollisilla tavoilla paikassa josta ei ollut koskaan edes kuullut kenenkään ahvenia saavan. Tosin eipä siellä koko lahdessa oikeastaan minun lisäkseni muita kalamiehiä olekaan. Verkkomiehet on asia erikseen, niitä ei lasketa. Olipa sitten oikein emännän tekemät eväät mukana ja niitä siinä kahvin nauttiessani kyllä hetken kävi mielessä josko sittenkin olisi pitänyt lähteä aivan toisaalle. Kyllä sitä istuu vaikka puoli päivää paikassa josta tietää edes joskus tänä vuonna kaloja tulleen. Niin, varmaan sitten tulikin selväksi että kalat eivät todellakaan häirinneet. Olisi edes yksi särki tullut sekin olisi otettu riemulla vastaan.
Lähdin sitten vielä yhteen paikkaan kokeilemaan kun kerran pitkälle merelle olin jo ajanut. Yhtä hyvä tulos kuin muiltakin paikoilta. Siis yhtä hyvä, ei yhtä huono, kyllä siinä eroa on. On on on.
Rupesi ilta jo ruskottumaan ja siitä veneen keula kohti kotirantaa. Matkalla "täytyi" poiketa ahvenkiville. En ajanut nyt sitten lahden perukkaan kun olin näkevinäni siellä sorsastajia ja turhaan sinne sitten oli niitä mennä häiritsemään. Jäinkin lahden edustalle ja ajattelin
ottaa sitten muutaman hauen kun kerran ahvenia ei tullut. Vesi oli kirkasta ja aurinko vielä hieman pilkotti joten piiitkän harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen että sopivä väri siihen hetkeen olisi varmaan keltainen ja sitten vielä jos oikein tarkkoja oltaisiin niin siinä pitäisi sitten vielä olla punaisia pilkkuja.
Onneksi "sattui" olemaan aivan oikeanvärinen uistin mukana. Mieltä kohotti vielä sekin että tämä ko uistin oli kaikenlisäksi vielä erityisesti haukien pyydystämisen tehty. Siispä
Salaman kevenetty hauki

uistin pyytämään.
Kävi siinä veneen vieressä sitten vajaa kymmenisen haukea minua morjestamassa. Tosin kovinkaan paljoa emme siinä ajatuksia vaihtaneet kun ne jo saivat jatkaa matkaansa. Mitään isompaa ei siellä tuntunut olevan. Yhden kerran tosin tärähti oikein reippaasti vavassa mutta voi olla että siinä hauki sitten tempaisi sivusta uistimeen ja siksi sai vavan oikein kunnolla tärähtämään. Aurinko laskeutui ja minäkin suunnistin kotiin jotta ehdein ennen pimeää ajaa tuon loppumatkan mutkaista väylää pitkin. Oli hieno reissu jälleen. Oli se, ihan oikeasti oli.
Kotona olikin "tytöillä" oikein mukavasti ilta mennyt ja kuskasinkin ne
kaikki sitten vielä kaupunkiin. ps. minulla ei tuo esikatselu toimi vieläkään joten en oikein pysty tuota tekstiä tarkemmin lukemaan. Siinä tuo tekstin tausta on lähes musta ja vain hymiöt näkyvät.