Kieltämättä ei kyllä paljoakaan potkinut tuo säyne. Laahusti lähes kokomatkan pintaa pitkin kun kelailin veneeseen päin.

Näinkin vanhahko mies ei edes muista koska vettä olisi tullut taivaalta niin mahtava määrä kuin juuri äsken merellä olessamme tapahtui.  Dukesin kanssa olimme uutta enkkaa, siis kalaenkkaa, hakemassa.  Ensin tunnin verran heittelimme ahvenpaikassa ilman että yhtään ahventa olisimme edes nähneet.  Sieltä sitten "sumppuun" jossa Dukesille ruokahauki ja itselleni epämääräinen tärppi. Sieltä sitten "pesuvatiin" kokeilemaan josko Mikon saaman säyneen kavereita siellä vielä olisi.  Ei ollut, mutta Salaman hauki uistimeen nappasi ruokahaukea hieman reilumpi kiinni.  Pituutta noin 85 senttiä ja painoa 5.5 kiloa.  Oli ihan pirteä pakkaus pikkusetillä ylösottaa.

Kun sieltä ei muita tuntunut hetkeen tulevan niin siirryimme jälleen kokeilemaan ahvenia.  Tulos oli aivan yhtä hyvä kuin ennenkin.   Sieltä sitten ajoimmekin ahvekiville ja seurasimme toisella silmällä mustaa pilveä josta näki että sieltä vettä tulisi todella paljon.  Emme ajaneetkaan ahvenkiven lahden sisälle vaan jäimme siihen ulkopuolelle jotta pääsisimme mahdollisen sateen sattuessa heti sieltä rantaan.  Sade tuli kuitenkin kuin salama kirkaalta taivaalta, niinkuin muuten myöskin salmointi alkoikin. Vettä tuli hetkessä niin paljon että en pystynyt venettä ajamaan kun sateen takia näkyvyyttä ei ollut lainkaan. Samoin ukkospuuskat nostivat todella kovat aallot aivan tyhjästä.   Arvatkaas kerran oliko kumallakaan sadevaatteita.  Ei ollut, ei.  Kuin uitetut miehet sieltä kuitenkin sateen hieman lakattua pääsimme maihin. Sinne merelle jäi meitä varmaan sitten nuo ennätyshauet odottamaan.

Ihan hyvä reissu taas ''äijillä'' ollut. Isän kanssa tossa sateen aikana kokkailtiin säyneestä ruokaa, ja aivan jumalattoman hyvää. Kohta kirjoitan reseptin Kalaherkut osioon.

Oltiin Igorsin ja Mikko10 kanssa kalassa merellä. Lähdimme rannasta kahdeksan jälkeen kohti "sumppua". Siellä vietimmekin jonkun aikaa pyytäen tyhjää. Taisi muutama tärppi olla, mutta siinä kaikki.

Siitä sitten siirryttiin "pesuvatiin". Alku ei lupaillut kyllä yhtään hyvää. Hiljaista oli kuin hautajaisissa! Kuitenkin silloin tällöin taisi joku vähän "maistamassa". Jotenkin tuntui kalat olevan arkoja. Sitten Mikolla ja minulla jäi kalat oikein kiinni asti. Tarkkaa järjestystä en muista.  Perus "ruokahaukia"! Igorskin ruokahauen veti veneeseen näytille.
Vähän ajan päästä kuitekin kävi kunnon tärppi, tiesin olevan vähän jo isompi, mutta pääsi karkuun. Silloin sain tarpeekseni niistä "tuhansista" tärpeistä ja varmuudeksi terotin ottipelin koukut. Hetken aikaa heittoa ja sitten tärähti. Komia vähän alta neljä kiloinen tuli veneeseen asti moikkaamaan. 
Pari tuntia siellä kulutettiin aikaa.

Olikin jo aika siirtyä "ahvenkiville"! Näytti lupaavalta ja tiedettiinkin olevan lupaava. Muut virittelivät vielä vermeitään kun olin jo kaksi haukea vetänyt näytille. Eikä mennyt kuin hetki kun olimme jo vetäneet enemmän haukia kuin parissa tunnissa saimme "pesuvadista". Ja ihan ruokahaukia kaikki. Aikamme olimme vetäneet näitä haukia, niin päätimme mennä toiselle puolelle kivikkoa kokeilemaan ahvenia. Suhteellisen hiljaista oli ahvenien suhteen. Itse sain yhden, mutta muut jäivät ilman. Silti kuitenkin sai koko ajan kalaa vetää. Sillä varmaan joka toisella heitolla oli puikkari kiinni. No eipä niitä kauan viittinyt kiusata, kun siirryimme isompien kimppuun. Mutta siellä olikin hiljentynyt jo, eikä nähty kuin pari perässä tulemista, jos nyt oikein muistan. Aikamme heittelimme ja paikka vaihtui taas.

Saavuimmekin "metri" paikkaan, josta vielä löysimme muutaman hauen. Mukavia ruokahaukia jälleen.

Haukia saimme kyllä ihan mukavasti. Jossain seiskan jälkeen menin itse ihan sekaisin jo. Muiden määrästä itselläni ei ole hajuakaan.
Hyvä reissu taas! 

Oma muisti on huono, joten "äijät" varmaankin kertoo jos jokin on väärin! 

kuva 1: Neljä kiloinen näytillä
kuva 2: ruokahauki maistelee kinkyä

EDIT: Kuvat pienennetty by Dukes

Joo, mukava reissu oli. Heti reissun ensimmäisellä heitolla hyrrään kamala harakan pesä --> siimat uusiksi. Huomenna ostamaan PowerProta tai Spiderin Stealhtia jerkkipaksuna tilalle niin pääsee taas pesemään teidät jerkeillä

Niin tiedä sitten olikohan nuo Mikon uudet siimat sitten oikein "päivän väriä" vai mistä mahtoi johtua, mutta Mikko  todella veti kalaa huomattavasti enemmän kuin Dukes    ja minä  yhteensä.  Uistimien väri ei siihen vaikuttanut koska Mikko vaihtoi eri värisiä uistimia ja se ei syöntiä haitannut.  Hyvänä puolena koko reissusta jäi se seikka että nyt sitten jo neljä ahventa saatiin veneeseen asti.  Siinä on hurja parannusprosentti edelliseen nähden kun silloin tuli veneeseen vain yksi ahven .

seli seli sivulta seitsemän:  kyllä mekin oltaisiin noita kaloja saatu mutta tuuli oli aivan väärältä kantilta.  Mikko ei varmaan moista huomannut  .

Näköjään se onkikin joskus toimii  Itsellä jää vain vuosi vuodelta vähemmäksi tuo onkiminen, viime vuonna ongin sentään pari kertaa, tänä vuonna en ole koskenutkaan mato-onkeen. Enkä tiedä koskenko kun tuo jigi on yleensä niin toimiva peli. Ja eikös haukia ole aina siellä missä on kaislikkoa, tuolla valkamassa näyttää ainakin kaislikkoa riittävän 

Killazer :"Porin haukikuninkaat lähteny jonneki menee ku ei rapsaa tuu?"    Ei pidä paikkaansa, Porilaisista aina joku on kalassa. lainaus itseltä toisaalta eilen:

::"Kyllä nyt rintaa pistää ja v.....     Tulin juuri mereltä.  Ensin leikein tuon piip kaikuluotaimen kanssa kun en millään meinannut saada sitä pelaamaan kunnolla.  Sitten kun se toimi jotenkin niin tietenkin kauemmaksi merelle katselemaan syvänteitä.  Perämoottorista vaihde hajalle.  Vain pakki puuttui, eipäs kun vain pakki toimii.   Kotelo auki ja korjaamaan, ei onnistunut muuta saamaan kuin rystyset verille.     Pakilla ajaessa allot löivät veneeseen.  Vauhtia ei voinut pitää oikeastaan lainkaan.  Ajattelin jo soittaa kaverille mutta kännykkä oli mennyt kiinni.  Avasin sen ja naputtelin aallokossa kolme kertaa väärän pin koodin   , kännykkä sanoi  soo moro anna sitten joskus puk- koodi.  Vettä tuli kuin .... ennenkuin pääsin rantaan. .... On tämä kalastaminen hienoa hommaa olenkin aina sanonut että se on oikeaa hermojen lepuuttamista....  Huonomminkin olisi voinut reissun tehdä kun sentään nyt jo kotona ollaan". 

Nyt kun ollaan oikein kalastuspuolella niin hieman eilisestä kalansaaliista.  Kyllä kerkesin kaiken muun "hauskan" lisäksi vielä heittelemään,  jiggaamaan ja vetämään uistimiakin.  Ensin vanhasta muistista sumppuun.  Seurasin kaiun epämäärästä näyttöä ja katselin ohjekirjaa ja aina välillä heittelin nemoa.  Yksi oikein komea tärppi ei muuta.  Vaihdoinkin hetimiten paikkaa kun tarkoitus ei ollutkaan haukia saalistaa vaan lähinnä katsella tuota sumpun eri kohtien syvyyttä.

Siitä sitten "pesuvatiin"  matkalla taas kaiku pimeni eikä näyttänyt lainkaan ssyvyyttä pelkkää nollaa,tai vilahti siellä välillä 126 metriä?  tämä siis vain kun vauhtia oli tarpeeksi, pikkuhiljaa ajaen kaikki ok.  Sumpussa heittelin sekä nemoa että uutta nipsua.  Nemoon jälleen ruokahauki joka saikin jatkaa matkaansa.  Nipsua heittelin vasta matalammassa missä nuo säynäät olivat viihtyneet.  Eivät olleet kotona ja kun hauki ei kiinnostanut  niin matka jatkui.

Ajoin ahvenkiville jonka edustalta poimein nemolla yhden hieman kookkaamman ruokahauen.  Vaikka mahdollisesti siellä olisi niitä lisääkin ollut niin ajoin "ahvenkiville".  Siellä alkoikon sitten varsinainen "ilotulitus"  heittelin siellä nipsua ja bete lottoa.  Kumpaakin aivan riittävästi haukia, aika kookkaitakin.  Ajattelinkin jo ottaa oikein kuvankin kun iso hauki on pieni nipsu suussa.  Kuva jäi kuitenkin ottamatta.  Koska ahvenia ei ollut yhtään, ja pelkäsin hienon nipsuni puolesta,  jatkoin jälleen matkaa.

Nyt lähdettiinkin sitten syvempään veteen.  Kaikukin toimi näillä vetonopeuksilla.  Pintaveden lämpötila oli rannassa 18 astetta ja täällä vain 14 astetta.  Vedin kahta vaappua mukani ja kaikukin jopa rääkäisi aina silloin tällöin siitä että kyllä siellä kalaa olisi?  Käväisin yhden saaren tuntumassa jossa tiesin syvyyttä enemmän olevan.  Kaiku näyttikin lähes saaren rannassa vielä 14 metriä ja hieman kauempana jopa 18 metriä.  Vedin vaaput pois ja laitoin kaksi jigia joita vartavasten olin käynyt kuhia varten hakemassa ison pussillisen oikein kalastustarvikeliikkeestä,  "laahaamaan" tuulen viemään veneen sivulle.  (Kopio "rääkipilkistä"  ). Tuloksena yksi "pohjatärppi" ?, siinä syvyydessä??  Sitten kun tuuli oli ajanut minut melkein matalikolle niin siitä sitten vetämään venettä käymään ja          loppu onkin sitten jo kirjoitettuna tuolla aiemmin.

Viime yönä tuli oltua Reposaaren rautatiesillalla jigaamassa kuhaa.
Kaverin kanssa saavuttiin paikalla klo 23 jälkeen. Aurinko siinä jo teki laskuaan. Paikalla oli kaksi äijää, jotka kertoivat että ensimmäisen kuhan saivat aivan juuri.
Ajattelinkin että jopas tultiin hyvään saumaan. Kiipeiltiin sinne välisillalle heittelemään. Kiinnitin samalla huomiota että Kolpanselällä oli pirusti uistelijoita. Valoja näkyi siellä täällä.
Ja aina välillä joku veneellä pamauttikin ohitsemme hurjaa vauhti. Silloin välähti että taitaa olla Meri-Porin urheilukalastajien järjestämä Pihlavanlahti Cup menossa. Ja kyllä näin olikin, kun kotona netistä tarkistin. Tämä kolmas osakilpailu olikin kuhan uistelua, kuten arvata saattaa. Kaverin kanssa siitä höpötettiinkin, että joku vuosi vielä osallistutaan samaiseen kisaan. Näkyi olevan isoimman kuhan saajalle palkintona 1500 euron kylpytynnyri! 

Välisillalta emme saaneet mitään, ei edes tärppiäkään. Päätimme menne sieltä rantaan, kun kaveri halusi onkia.
Eipä muuta kuin takaisin kiipeilemään. Ongella sitten olikin pari tärppiä ja kaveri saikin pirun pienen kiisken ylos vedettyä. 
Samoin hän saikin myös jigillä hauen tumpin. Molemmat pääsivät jatkamaan sukuaan!  Siinä ne kalat sitten olivatkin! Itselläni ei edes tärppiäkään.
Mutta, mukavaa oli silti! 

Pitkästä aikaa oltiin merellä kalassa    Hain Mikon kello kahdeksan aikoihin ja suunnistimme heti rannasta "sumppuun"  Mikko heitteli pienemmällä setillä Lastusta ja isommalla jerkkejä.  Itselläni oli pikkusetissä ...Lastunen ja isommassa Nemo.  Sumppu oli aika tyhjä, ei edes kunnon tärppiä.  Jatkoimmekin heti matkaa "pesuvatiin" josta Mikko nappasi pari ruokahaukea, itseni vain katsellessa vierestä.  Siirryimme vaihteeksi karikolle josta Mikko otti yhden ruokahauen ja minä vain edelleen katselin kateellisena 

Kyllä olimme molemmat vähän hämmästyneitä kun noin huono syönti oli.  Tosin tiesimme kumpikin että paras paikka on vielä odottamassa.  Ajoimme sitten ahvenkiville jonka edustalta nappasimme hauen mieheen.  Ajoimme sitten sisälle lahteen ja siellä niitä pieheköjä ruokahaukia olikin.

Olipa aika ihmeellinen näky siellä aivan ahvenkiven vieressä.  Sanoinkin Mikolle että katsos nyt sinäkin kun tuolla joutsen tappelee toisen kanssa ja yrittää hukuttaa sitä toista.  Rupesimme seuraamaan tuota tapahtumaa.  Toinen joutsen oli koko ajan toisen päällä ja piti alle jääneen joutsenen kurkusta kiinni ja yritti pitää sen päätä veden alla.  Tuuli painoi meitä koko ajan lähemmäksi ja juuri kun olimme päässeet kuvausetäisyydelle niin alimmainen pääsikin irti ja lähti uimaan pakoon.  Toinen joutsen ei kuitenkaan luovuttanut vaan ui perässä  ja sama touhu jatkui.  Laitoin moottorin käyntiin ja rupesimme lähestymään tätä tappelevaa paria, tarkoitus oli "pelastaa" tämä heikompi ja samalla mahdollisesti saada oikea luontokuva.  Ne olivat silloin jo lähes kaislikon reunassa jonne tämä alakynteen joutunut oli koko ajan pyrkinyt.  En ole varma huomasiko tämä "tappajajoutsen" meidät mutta kuitenkin päästi tämän toisen menemään.  Vähän harmitti kun en siitä kuvaa saanut kun oli niin ihmeellinen tapahtuma.  Tosin luin varmaan netistä samantapaisesta tapahtumasta mutta koskaan ennen en ole moista itse nähnyt, vaikka noita joutsenia satamäärin lahdella oleskeleekin.  Tappajajoutsen ui sitten takaisin sinne ahvenkiven luokse ja rupesi siellä sulkiaan oikomaan ja vettä pärskyttämään siivillään ikäänkuin olisi "henskeleitä" paukuttelemassa.  Siellä lahdella on myös se aivan pikimusta joutsen mutta nyt sitä ei ole enään näkynyt.

Ahvenia ei siellä sitten ollutkaan ja kun noita haukia ei viitsinyt "turhaan" onkia niin palasimme lahden edustalle josko sieltä saisimme jotakin mainittavaa, tuollainen metrinen oli suunnitelmissa.  Mikko sai jerkeillä ja minä Nemolla vielä muutaman ruokahauen, isomman ollessa eineen alle viiden kilon.  Tosin sillä oli kyllä potkua vaikka muille jakaa ja luulinkin jo että se olisi ollut selästään kiinni kun ei millään meinannut veneen viereen sitä saada.  Täytynee noita ahvenia vaan sitten edelleen pyrkiä löytämään. 

Ihme ettei siellä porissa näe näitä perusluonto tapahtumia?  Tai mikä minä olen sanomaan mikä on perus ja mikä ihmeellinen. 
Mutta omalle jo pian 17v elämäntaipaleelle olen ainakin 10x nähnyt tuon juotsen tappelun ja aina vaikka olenkin yrittänyt mennä keskeyttämään sen jos vain voin niin saattoivat olla 5min päästä uudestaan kiinni toisissaan.

Kyllä vaan on nuo Lastuset luottolusikoita. Taas tuli uusi laji saalislistaan  . Mukavaa reissurapsaa taas Igorsilta.

Allu- .."Igors onko tuo käyttämäsi peruke "normaali" jäykähkö haukiperuke vaiko jotain notkeaa materiaalia? Ainakin mun mielestä Komian uinti on parhaimmillaan notkeata peruketta käytettäessä"

Jep jep, Allu- on ihan oikeassa.  Tuollaiset "kevyet" uistimet vaatisivat ehdottomasti juuri eri perukkeen kuin mitä minulla juuri tässä kuvassa oli käytössä.  Tämä paikka nyt vain oli juuri se mistä esim. enkkahaukeni +10 olen saanut ja varmuuden vuoksi täällä käytän juuri tätä järeämpää peruketta kun en millään malttaisi menettää uistintani perukkeen petttämisen vuoksi.  Ahvenpaikoilla  käytän noita notkeita itse tehtyjä perukkeita.