Tulen jälleen mereltä.
Piti
taas viimeisen kerran käydä sumujen saarella
( Olenkin siitä kirjoitellut vetouistelun puolella) Lähes koko aamupäivän katselin ikkunasta ja mietein tuulilukemia. Emäntä oli jo aamulla varhain lähtenyt kokousmatkalle tampereelle ja tulee sieltä vasta myöhään illalla, joten olisi ollut hyvä mahdollisuus koko päivän olla siellä. Koska se ei ihmettelemisestä paranisi niin vehkeet autoon ja veneelle.
Tuuli oli kyllä aika kova ja lisäksi väärästä suunnasta. Väylän loputtua otin suunnan sinne saarelle. Siellä on minulla ikioma
Moby Dick, ei tosin ihan niin iso eikä valkoinen, mutta yhtä vaikeasti saavutettavissa
Olin ajanut vasta viitisen minuuttia kun oli jo pakko antaa periksi, ei ole järkeä, jos ei muutenkaan, niin ei ainakaan tällä ilmalla, sinne pyrkiä.
Siitä sitten veneen kokka kohti sumppua, siis jälleen ikiomaan salaiseen kalapaikkaan. Matkalla tulikin ihan mielenkiintoinen asia mieleen. Koska kyseessä on lähes haukipaikka niin ajattelinkin tehdä, ei niinkään tieteellistä, mutta jotakin ennentekemätöntä tutkimusta. Aiheena haukien kauhu, oikea ykkösnyrkki
Proffa, vastaan lähes tuntematon haastaja
Salama. Salama on se uistin minkä voitin silloin arvaa.. kilpailusta. Tässä tutkimuksessa/kilpailussa säännöt määrittelin itse ja samalla valitsin päätuomariksi, ylläty yllätys., itseni.
Kilpailu aloitettiin siten että ensin heitettiin viisi kertaa proffaa ja sitten viisi kertaa Salamaa. Kilpailuajaksi määriteltiin kolme laskua myötätuuleen sumpun perältä. Kilpailu ei ollut ihan tasapuolinen koska proffaa heiteltiin 4000 sarjaisella setillä ja Salamaa 2000 sarjaisella. Tuo 2000 sarja oli turhan hento ko uistimelle, mutta vastaavasti se sai minulta sympatiaa, joka kuitenkaan ei vaikuttanut tuloksiin. Neljä sarjaa heiteltynä meni Salama johtoon. Proffa oli hyvänä kakkosena ja sille kirjattiin oikein komea tempaisu. Vielä ennen ensinmäisen laskun loppua lisäsi Salama johdoksi jo 2 - 0, kun veneeseen nostettin noin parikiloinen hauki, toisen samankokoisen seuraksi. Professorille kirjattiin jälleen yksi nypäisy ja kaksi kertaa hauki seurasi aivan veneen vierelle, mutta ei ottanut kiinni.
Toisen laskun aivan alussa professori sitten näytti kyntensä, noin kolmekiloinen pääsi veneen viereltä takaisin. En edes punninnut, oli koukku niin nätisti leuassa että sain sen heti irti ilman että olisi edes tarvinnut ottaa hauesta kiinni. Laskun puolessavälissä jälleen Salama iski. Nyt oli vauva hauki erehtynyt, onneksi vain yksi uistimen koukuista oli kiinni leuassa, näkemiin, sano isoäidille että minulla olisi asiaa
Professori tasoitti lähes seuraavalla heittokierroksella. Jälleen noin kolmekiloinen hauki. Vielä perään professorille yksi, nyt hieman pienenpi, noin puolitoistakiloinen. Peli oli tasan.
Viimeinen lasku ja voittajaa odotettiin. Se pamahti Salamalle. Noin kolmekiloinen jäi koko kisan viimeiseksi kalaksi. Lopputulos oli oikeastaan yllätys. Jos aivan rehellisiä ollaan niin kyllä proffa vielä on se ykkösnyrkki, mutta..... Tämä kisa uusitaan vielä. Siinä ohessa tuli kirjattua muutama seikka. Salama keräsi pohjalta kasvillisuutta lähes parikymentä kertaa mutta proffa ei oikeastaan kuin pari kertaa. Mututuntumalla proffa herätti isompien haukien mielenkiinnon, sitä jopa seurasikin muutama, mutta vastaavasti Salamalle en seuraajia huomannut. Professoriin ottivat hauet varovaisemmin kiinni, Salaman taas syötiin niin syvälle että kaksi kertaa uistimen joutui vetämään kiduksien kautta pois. Sitten olikin enään haukien filerointiurakka edessä. Niin, palkinnoksi voittaja pääsi kalapakkiin ensinmäiseen kerrokseen valioluokkaan.
Etusivu |
Ohjeet |
Haku |
Kalenteri |
Kirjaudu |
Rekisteröidy
Kirjoittaja
